SV-III

Mananvarma, Nanna

Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, tamma Rekisterinumero VH16-018-2044
Väri, säkäkorkeus Punarautias, 150cm Omistaja Werry (VRL-12945)
Syntymäaika, ikä 05.08.2016, 4v Kasvattaja Susiraja
Painotus Yleispainotus Koulutustaso He A, re. 110cm

Mananvarma omistaa aika kaksipuolisen luonteen, mutta suurimmaksi osaksi se on isänsä kaltainen hyväkäytöksinen suomenhevonen. Kuitenkin emän puolelta sen luonteesta löytyy hieman sitä itsepäisyyttä sekä niin sanotusti sitä teinityttömäisyyttä olemusta. Vaikka luonne saattaakin vaikuttaa osittain haastavalta ja osittain sitten täysin monimutkaiselta, niin kunhan vain tutustuu hieman tarkemmin tämän ajatuksiin ja tapoihin, oppii tekemään yhteistyötä Nannan kanssa.

Hoitotoimenpiteet sujuvat yleensä hyvin, vaikka totta kai niitä hapannaama päiviä löytyy - kuten teinitytöiltä. Mitään hirveää tuskaa se ei todellakaan aiheuta huonoina päivinä, pikemmin vain ehkä hieman äksyilee ja pitää kiinni siitä itsepäisestä piirteestä, mikä tältä löytyy. Näinä normaaleina päivinä sitten harjaus sujuukin paremmin, mutta Nannan ollessa kutakuinkin itsepintainen elukka, jotkut toimenpiteet ei niinkään joka kerta onnistu niin mahtavasti. Nanan varustaminen on aina joka kerta jokseenkin erilaista, nimittäin välillä joudutaan tappelemaan suitsien kanssa, mutta välillä taas kinataan satulasta. Mielipiteitä löytyy joka päivälle, joka on kyllä yksiä ärsyttävämpiä puolia tässä tammassa. Joka tapauksessa taluttaminen onnistuu hyvin. Se harvoin yrittää esittää mitään selvää johtajaa, vaikka toki edelleen sitä omaa tahtoa on välillä liiakseen.

Kouluhevoseksi Nanna on ehkä hieman ärsyttävä luonteeltaan - varsinkin alkuverryttelyiden aikana. Tällöin sillä on tapana testata ratsastajansa rajoja sekä taitoja, ja tästä saattaa tulla joskus ihan liiallisen persettä raastavaa puuhaa. Tämän takia Nanna vaatii etenkin kouluratsastukseen taidokkaamman ratsastajan, eikä mikään keltanokka kauheasti saa irti tästä hevosesta. Alkulämmittelyn aikana Nanna pitää saada selvästi kuulolle sekä nöyrtymään, muuten harjoitukset menevät hukkaan. Jos Nannasta saa sen puoli kuuliaisen hevosen esille, yhteistyö alkaa pelata ja työskentely näyttää paljon paremmalta silmiin. Loppuverryttelyiden aikana tamma alkaa hiljalleen jälleen tulemaan siihen pisteeseen, jolloin sen mielipiteet alkaa jälleen hieman vaikuttaa menoon. Kaikesta huolimatta Nannalla on paljon taitoja aina helppo a-tasolle saakka. Meidän Nannamme omaa lisäksi suhteellisen tasaiset sekä sulavat askeleet joka askellajissa.

Vanhempien tavoin Nanna on myös koulutettu estepainotteiseksi hevoseksi. Tämä kyseinen laji onkin kouluratsastuksen sekä esteratsastuksen välillä se vahvin, nimittäin Nanna kun omaa aika reippaan luonteen. Matkaa voittavilla askeleiden avulla päästään myös eteenpäin ilman ylimääräistä vauhdin ottoa, eli etenemään pystyy ilman sitä tunnetta että olisi jonkun pikajunan kyydissä. Kuten kouluratsastuksessa, jo alkulämmittelyissä Nanna on saatava kuulolle, jotta treeneissä homma toimii eikä tarvitse väitellä kovasti siitä että mennäänkö tästä välistä vaiko seuraavasta. Edelleenkin Nannalta löytyy sitä omaa tahtoa, joten aina ei ehkä harjoitukset mene ihan putkeen - meinaten siis niitä huonoja päiviä. Hyvinä päivinä ja tai normaaleina päivinä tamma kuitenkin osaa alentua paremmin ratsastajansa tahtoon, jolloin myös päästään näkemään hyviä puolia, kuten sen mahtavat esteratsuntaidot sekä sen hienon hyppytekniikan.
Nannan isän ollessa yleispainotteinen suomenhevosori, joka on kilpaillut myös maastoesteillä, on tammallekin opetettu maastoesteiden ylittämistä, vaikkei virallisesti ollakaan hirveästi keskittyneet siihen. Toki välillä ollaan sen kanssa päässeet kilpailemaan ja valmentumaan, mutta kuten mainittu, ei sen kanssa olla panostettu kyseiseen lajiin kuten esteratsastukseen tai kouluun. Kuitenkin Nanna on saatu maastovarmaksi, joten se ei kyllä pelkää jokaista pusikkoa, mikä radalla tulee vastaan.

Nannan saa lastattua kyytiin useina päivinä helposti, mutta joskus niinä tiettyinä päivinä se kun ei vain oikein halua tunkeutua sinne sisään. Tällöin sitä pitää saada houkuteltua kärryyn taikka sitten rekkaan tai hevosautoon kaiken maailman herkuin ja apuvälinein. Kuitenkin kun tamman sinne saa, pysyy se siellä rauhallisesti ilman kaveria tai kaverin kanssa. Kilpailupaikoilla Nanna saattaa ehkä hitusen hermoilla, varsinkin jos paikka sattuu olemaan sellainen, missä ei ole koskaan aiemmin käyty. Hetken tutkailun jälkeen sen kanssa kyllä pääsee lämmittelemään ja valmistautumaan, kunhan vain ratsastaja ei itse hermoile hirveästi. Niin este kuin kouluradoilla Nannalla on jostain syystä tapana miellyttää ratsastajaansa hitusen enemmän - ihan kuin se aavistaisi tuolloin että nyt olisi tosi kyseessä…

 
i. Varmajalka

153cm, prt

KERJ-II, KRJ-I, SLA-II, KTK-III, ERJ-I

ii. Vannoja evm

159cm, prt

iii. Juoksupoika evm 158cm, rt iiii. Ranttaliksi evm
iiie. Hoitsu evm
iie. Virran viemää evm 149cm, prt iiei. Juhlamokka evm
iiee. Vieterin Vilja evm

ie. Finlandia neito evm

149cm, prt

iei. Voimaton evm153cm, prt ieii. Salattu Tabu evm
ieie. Rauhoittaja evm
iee. Virtasen Tytär evm 152cm, rn ieei. Viiksi-Vallu evm
ieee. Pikku-Tyttö evm

e. Mananlieska

142cm, prn

KTK-III

ei. Mainen Miete evm

143cm, tprt

eii. Ehtoon Aatos evm 154cm, rt eiii. Ehtoonpualel evm
eiie. Raatteenjälki evm 
eie. Tähtijälki evm 150cm, trt eiei. Vilmari evm 
eiee. Tuiketuuma evm 

ee. Tuonentuli evm

144cm, klm

eei. Nuotioroihu evm 151cm, vprt eeii. Kulovalkea evm 
eeie. Hillahalla evm 
eee. Toiselpuolel evm 140cm, rn eeei. Toisenlainen evm
eeee. Liihoketta evm

Nanan sukupuu koostuu puhdasrotuisista suomen(pien)hevosista

Suvusta

ii. Vannoja on punarautias suomenhevosori, joka kilpaili nuorempana aktiivisesti kenttä-, koulu- ja esteratsastuksessa. Ori kierteli kisoissa ympäri Suomea sekä pääsi kerran jopa naapurimaahan kilpailemaan kansainvälisissä. Vannoja oli todellinen ruusukehirmu, joka ei kyllä pettänyt ratsastajan odotuksiaan. Ori syntyi Suomessa kasvatustilalla, mutta muutti 3-vuotiaana osaavalle ratsastajalle kilpailukäyttöön. Vannoja on luonteeltaan mukava ja erittäin yhteistyöhaluinen. Se ei haastanut riitaa tai väitellyt sen mielestä ärsyttävimmistä asioista ja siksi pääsi lasten ratsuksi aina joskus. Kilpailu-uran aikana tämä oli jalostuskäytössä, jonka takia se useita jälkeläisiä. Kuitenkaan orin kohtalo ei ollut niin kaunis kuin itse hevosen luonne. Vannoja mursi takajalkansa treenatessaan maastoesteillä, jonka takia orin kilpailu-ura päättyi siihen. Parin vuoden jälkeen ori jäi jalostuskäyttöön ja kevyeen ratsasteluun.

iii. Juoksupoika oli 158cm rautias suomenhevosori, joka oli tunnettu etenkin sen kilpailu-urastaan sekä jalostusalalla. Juoksupoika kilpaili etenkin koulu- ja estekentillä. Ori oli koulutettu vaativa b-tasolle ja 120cm rataestekorkeuteen saakka. Juoksupoika tunnettiin etenkin hieman suuremmista kilpailuista ja tapahtumista, ja muutenkin siitä kuinka se usein vei palkintoja muiden turpien edestä. Luonteeltaan Juoksupoika oli vauhdikas ja aina intoa täynnä. Yhteistyöhaluisuutta ei pidä myöskään unohtaa, nimittäin tämä kaveri osasi kyllä mennä ratsastajan apujen mukaisesti. Juoksupoika kilpaili aina 20-vuotiaaksi saakka, kunnes siirtyi virallisesti jalostuskäyttöön ja siitä sitten eläkepäiville. Juoksupoika menehtyi kuitenkin 26-vuotiaana vanhuuden oireisiin.

iie. Virran Viemää, eli 149cm suomenhevostamma, oli aktiivisessa kilpailukäytössä etenkin kenttä-, koulu- ja esteratsastuksessa. Tamma oli erittäin taidokas esteillä sekä lisäksi kouluratsastuksessa. Taitoja ei puuttunut, eikä luonteessakaan ollut kovasti virheitä. Kiltti, mutta vauhdikas luonteinen tamma on kyllä ehtinyt tehdä vaikka mitä. Koulutuksen jälkeen Virran viemää kilpaili kouluradoilla helppo a-tasolla ja esteillä 120cm-tasolla. Kuitenkin tammalla huomattiin 16-vuotiaana kroonista kipua jaloissa, joka johtui kovasta rasituksesta, muttei onneksi mistään sairaudesta. Siihen kuitenkin päättyi tamman kilpailu-ura, mutta sen sijaa hevonen toimi siitoskäytössä pitkään. Kuitenkin, Virran viemää päätettiin lopettaa 21-vuotiaana suurien kipujen takia.

ie. Finlandian neito sai nimensä sen kauneuden sekä mahtavan rakenteen takia. Anda oli lisäksi upea yleispainotteinen kilpahevonen, joka kilpaili aktiivisesti esteratsastus-, kouluratsastus-, kenttäratsastus- sekä valjakkoajokilpailuissa. Tamma syntyi isolla tilalla, jossa kasvatettiin paljon suomenhevosia. Andalle oli jo ennen syntymää päätetty tulevaisuus, eli tamman kohtalo oli kilpailla ja sitten saada jälkeläisiä - kuten niin kävikin. Jälkeläisiä syntyi 4 ja kaikista varsoista tuli upeita hevosia. Andan oli luonteeltaan aika arka, herkkä avuille sekä sellainen hevonen, joka ei oikein uskaltanut ottaa riskejä. Anda oli 149cm, punarautias suomenhevonen. Hevonen lopetettiin 21 vuoden iässä.

iei. Voimaton kilpaili aluksi paljon raveissa, mutta noin 5-vuoden iässä sitä aloitettiin kouluttamaan ratsastuspainotteiseksi. Hevosen koulutuksen päätyttyä Veikko kävi monissa koulu-, este-, kenttä- ja valjakkoajokilpailuissa, mutta menestyi parhaiten valjakkoajossa sekä esteillä. Sen askeleet eivät olleet mitkään maailman ihanimmat, joka oli yksi syy minkä takia kouluratsastus ei loppujen lopuksi ollut mikään täydellinen laji tälle, vaikkakin pärjäsi kohtuullisen hyvin. Kilpailu-uran jälkeen ori siirtyi jalostuskäyttöön saaden 5 jälkeläistä. Veikon luonne oli monien mielestä ihana - yhteistyöhaluinen sekä hyväkäytöksinen. Kuitenkin sillä oli tapana ahdistua aika nopeasti uusissa ja pelottavissa paikoissa, joten se oli pieni ongelma. Voimaton oli 153senttinen punarautias ori, joka lopetettiin 19-vuotiaana.

iee. Virtasen Tytär oli hyväkäytöksinen, lempeä, 152senttinen ruunikko suomenhevostamma, jolta löytyi paljon kapasiteettiä lajiin kuin lajiin. Kasvettuaan 2-vuotiaaksi suurella kasvatustilalla, se myyntiin toiselle omistajalle, joka koulutti tammasta mahdottoman hienon kisahevosen. Tytär pärjäsi parhaiten kouluratsastuksessa, mutta muut lajit onnistuivat aikalailla yhtä hyvin. Tamma ansaitsi paljon palkintoja pienistä kuin suurista kilpailuista, myös näyttelyissä pärjättiin todella hyvin. Kilpailu-uransa lopetettua hevonen siirtyi siitoskäyttöön saaden 5 jälkeläistä. Tytär valitettavasti menehtyi sydänkohtaukseen 23-vuotiaana.

 

ei. Mainen Miete tummanpunarautias 143cm korkea ori, jolla oli hyvät tyypit, pyöreä lihaksikas runko, ilmeikäs pää, leveästi liittynyt kaareva kaula, pitkä säkä, hyvä lautanen. Jalat olivat melko hyväasentoiset, etusääret olivat supistuneet ja takasissa oli lievää pihtikinttuisuutta. Käynnissä etusten liike oli ahdas, ravissa liikkeet suorenivat. Mainen Miete oli hieman etupainoinen ja se näkyi myös liikkeessä, yliastunta oli käynnissä heikko, ravi oli sen paras askellaji. Koulupuolella ori ei juurikaan säväyttänyt, sillä kilpailtiin muutama helppo B -luokka kelvollisin prosentein, ilman sijoituksia, mutta hyppääjänä ori oli melkoinen pikku tykinkuula. Kissamainen, matala hyppy, etujalat nousivat nopeammin kuin ehti sanoa este, ori käytti selkäänsä ja takaosaansa erinomaisesti. Mainen Miete kilpaili 110cm luokissa, mutta kävi yhdellä kaudella ottamassa kolme nollarataa 120cm luokista ennen kuin palasi "omalle" tasolleen. Se oli luonteeltaan säpäkkä ja herkästi kuumuva ratsu, kotosalla kiltinpuoleinen (mitä nyt vähän otti kierroksia milloin mistäkin), kuitenkin asiallinen ja aina käsiteltävissä. Mainen Miete kantakirjattiin PR-suunnille ensimmäisellä palkinnolla.
Orin kolmisenkymmentä jälkeläistä perivät kaikki isänsä estekyvyt, mutta paljoa muuta ne eivät sitten perineetkään (osittain myös onneksi näin). Ne ovat siis rakenteeltaan, liikkeiltään ja luonteeltaan varsin kirjavaa joukkoa emästä riippuen, mutta hypätä ne kaikki osaavat - ovat ne sitä tehneet kilparadoilla tahi eivät.

eii. Ehtoon Aatos, rautias 154cm korkea ori oli oikein komea läsipäinen ori, hyväntyyppinen ja sopusuhtainen rakenteeltaan. Sillä oli pyöreä runko, korkea säkä, ja jyrkkä lautanen, hyvänmittainen reisi, pihtiset kintereet ja pitkät vuohiset. Etusten liike oli kerivää käynnissä ja ravissa, takasten liike oli suoraa. Laukka Ehtoon Aatoksella oli hyvää, joskin matalaa, eivätkä sen liikkeet muutenkaan olleet erityisen näyttäviä. Helppo B -radoilla se sai kuitenkin sijoituksia ja helposta A:sta tuli hyväksytty (53%) tulos kun sitä käytiin kokeilemassa. Ori hyppäsi 110cm ratana, mutta pääasiassa sen kanssa keskityttiin kenttäratsastuksen helppoihin luokkiin, joista se napsi sijoituksia niin suomenhevosluokista kuin avoimistakin. Ehtoon Aatoksen saavutuksiin napsahti myös kaksi suomenhevosten kenttämestaruuden voittoa ja kolme kakkossijaa. Ori oli luonteeltaan kuuma ja rauhaton, ei missään nimessä sopinut rentoon harrasteluun vaan se oli kilpahevonen henkeen ja vereen. Se kantakirjattiin ratsusuunnalle ykkösellä, se toimi jalostuskäytössä kilpauransa ohella, koska ei kestänyt kotona odottelua.
Ehtoon Aatos jätti monta erinomaista käyttöhevosta, jotka eivät ehkä olleet niitä kauneimpia rakenteeltaan, tai liitokavioisimpia koulupuolelle, mutta joista sai erinomaisia este- ja kenttähevosia. Osa rauhallisemmista emistä tehdyistä varsoista sopi myös harrastekäyttöön, mutta pitkälti kuumaluonteiset jälkeläiset ovat kilparatsastajien omistuksessa aktiivikäytössä pysyäkseen tyytyväisinä elämäänsä.

eie. Tähtijälki, sievä tummanrautias liinaharja, 150cm korkea, hyväntyyppinen ratsutamma. Sillä oli pyöreä, pitkä avo runko, kaunis pää, kaareva kaula, korkea säkä, loiva lautanen. Etusääret olivat sironpuoleiset ja takajalkojen vuohiset hieman vennot, kintereiden käyryydestä tuomareilla oli päivästä riippuen yleensä aina eri näkemys. Tammalla oli hyvä käynti, pitkä ja irtonainen, ravissa se levitti takaa. Laukka pyöri oikein hyvin, ja sen säädeltävyys oli estehevoselle melko lähellä täydellistä. Tähtijälki ei ollut mikään kapasiteetti-ihme koulupuolella, sillä ei koskaan edes kilpailtu kouluratsastuksessa vaikka valmentaja kehoitti kokeilemaan edes niitä helppo B -luokkia. Estepuolella tamma teki loistavaa jälkeä 110cm radoilla, vaikka sen hyppytyylissä oli toivomisen varaa: etuset jäivät usein roikkumaan alle eikä Tähtijälki avannut takaa kovin paljoa. Sillä olisi varmaankin riittänyt taitoa 120cm luokkiin, jos hyppytyyli olisi ollut parempi, koska omalla tyylillään tamma hyppäsi huomattavasti yli 110cm esteiden, jotta olisi voinut roikottaa jalkojaan tiputtamatta puomeja. Tähtijälki oli säpäkkä, herkkä ja Tamma isolla T:llä, draamakuningatar ja "minulla on oikeuksia, teillä velvollisuuksia"-tapaus.
Tähtijäljellä on vain yksi varsa, koska vaikka se tiinehtyi se loi varsansa useampana vuonna peräkkäin. Tamma jätti varsalleen jonkin verran rakennettaan ja kapasiteettiaan, mutta tyyli oli jälkeläisellä parempi kuin mitä emällään. Käytöstään Tähtijälki ei onneksi periyttänyt, eikä saanut edes opetettua varsalleen.

ee. Tuonentuli oli kulomusta 144cm korkea pikkutamma. Sillä oli hyvänpuoleiset tyypit (pienhevosleima olisi saanut olla parempi), syvä pitkä runko, ylhäälle asettuva hyvä kaula, korkeahko säkä, suorahko selkä ja hyvä takaosa. Etusissa oli lievää sivuttaissiirtymää ja hajavarpaisuutta, takaset olivat hyväasentoiset. Käyntiliikkeet olivat suorat, yliastunta oli oikein hyvä, ravissa se meloi aavistuksen verran ja sillä oli jonkin verran taipumusta peitsata jännittyessään kaikissa askellajeissa. Luonteeltaan Tuonentuli oli arka ja itsepäinen, se halusi tehdä oman mielensä mukaan ja säpsyi milloin mitäkin. Se ei ollut erityisen lahjakas missään, koulua se väänsi kuitenkin helppoon A:han asti - ei juuri sijoituksia, mutta kelvollisia pronsetteja - ja hyppäsi 80cm luokissa silloin, kun ei kieltänyt ulos jännittävän johteen vuoksi. Tuonentuli vaihtoi kotia melko usein, koska se ei ollut luonteeltaan mitenkään ideaali ei harraste- eikä kilpahevoseksi. Lopulta se päätyi hevoskasvattajalle, joka kävi kirjaamassa sen P-suunnalle kolmospalkinnolla ajettavuudella. R-suunnalle tamma hyväksyttiin ilman palkintoa, sillä se ei suorittanut estekoetta laisinkaan.
Jalostuskäytössä Tuonentuli oli huomattavasti parempi kuin muuten, se periytti rakenteensa parhaita ominaisuuksia ja liikkeitään ilman passitahtisuutta (ilman sitä ne olivatkin oikein kelpo liikkeet). Luonteeltaan sen kuusi varsaa ovat varsin itsepäisiä, mutta säikkyys jäi pitkälti pois. Tuonentulen varsat kisaavat pääasiassa helppo A/100cm tasoilla, mutta toki mukaan mahtuu muutama huonommankin tason hevonen.

eei. Nuotioroihu, perinteisen vaaleanpunarautias piirtopää (korkeutta 151cm), jotain juoksija- ja ratsutyypin väliltä, mutta orileima sillä oli hyvä ja se oli ryhdikäs sekä komea. Sillä oli lihaksikas, pitkä runko, ylös asettunut lyhyehkö kaula, jyrkkä lautanen, käyrät kintereet, etuset hajavarpaisuutta lukuunottamatta hajavarpaiset. Nuotioroihun liikkeet olivat sen paras puoli, vaikka se meloi sekä käynnissä, että ravissa ja laukka valui herkästi vähän etupainoiseksi. Se oli kuitenkin malliesimerkki hevosesta, jonka liike ei ehkä luonnostaan ollut paras mahdollinen, mutta jota saattoi ratsastaa erittäin hyväksi. Ori kilpaili vaativa B -luokissa koulua, esteitä sillä ei juuri kilpailtu, mitä nyt kasvattajakisasta (90cm) käytiin nappaamassa viides sija. Nuotioroihu oli luonteeltaan melko kuumuva, hieman säpsyvä, säpäkkä, herkkä ja reaktiivinen, eli lähinnä ammattilaisen ratsastettava. Ori kilpailikin lainakuskin kanssa koko ikänsä, omistaja keskittyi nauttimaan sen ruusukkeista sekä KTK-I -palkinnosta, jonka Nuotioroihu sai suoraan heittämällä. Käsiteltäessä ori oli asiallisempi, kunhan käsittelijä oli varma itsestään, mutta rauhalliseksi sitä ei juuri voinut kehua kuin kotioloissa.
Nuotioroihua käytettiin ennakkoluulottomasti eri tammoille sen liikkeen, ratsastettavuuden ja kapasiteetin vuoksi. Ori jätti kuutisenkymmentä jälkeläistä, jotka eivät todellakaan sopineet harrastehevosiksi vaan vaativat vähän enemmän tekemistä ja osaavampaa käsittelyä. Erityisesti koulupuolelle riitti kuitenkin kapasiteettia, parhaat Nuotioroihun jälkeläisistä ovat kilpailleet avoimissa vaativa A -luokissa.

eee. Toiselpuolel, pieni (140cm) ruunikko tamma oli sievä, lyhytrunkoinen hevonen, sillä oli hyvänmuotoinen kaula, loiva lapa, lievästi kantava lanne, muuten hyvä takaosa. Takajalat olivat hyväasentoiset, etujaloissa oli sivuttaissiirtymää, mutta sivulta ne olivat suorat. Tamman käynti oli ahdasta sekä edestä että takaa, ravissa liikkeet väljenivät. Toiselpuolel oli luonteeltaan kyllä kiltti ja yhteistyöhaluinen, mutta myös itsepäinen: silloin kun tamma kehitti mielipiteen johonkin asiaan, se myös piti. Tamma ratsutettiin helppo A -tasolle, 80cm esteille, mutta omistajaa kiinnosti enemmän valjakkoajo. Olisi pikkutammalla ollut kapasiteettia estepuolellakin ainakin metriin, tekniikka oli oikein hyvä, mutta omistaja alkoi ajaa sillä valjakkoa. Eikä Toiselpuolel ollut siinä missään nimessä huono hevonen, se kilpaili kotimaassa vaativia luokkia, kansainvälisiin kisoihin sitä ei koskaan lähdetty kuskaamaan. Tamma kantakirjattiin P-suunnalle ykkösellä, R-suunnalle kolmosella.
Toiselpuolel varsoi kaksi kertaa, molemmat ratsuoreista tilausvarsoina, koska omistajaa itseään ei oikeastaan kiinnostanut kasvattaa yhtäkään varsaa vaan ostaa kolmi-viisivuotiaita ratsutettaviksi. Tamma jätti itsepäisyyttään, rakenteensa hyviä puolia, mutta valitettavasti myös huonoja etujalkojensa asentoja. Kapasiteettia varsoilla kuitenkin oli käyttöön, joten sen periyttämät viat annettiin anteeksi.

emän puoli @ Susiraja | isän puoli @ omistaja

Jälkeläiset

Nanna ei ole siitoskäytössä

  • ei jälkeläisiä

ERJ-kilpailut (41 sijoitusta, joista 10 voittoja)

KRJ-kilpailut (41 sijoitusta, joista 7 voittoja)

  • 22.09.2016 - Kutsu - 110cm – 3/40
  • 19.09.2016 - Kutsu - 110cm – 4/40
  • 26.09.2016 - Kutsu - 110cm – 1/40
  • 27.09.2016 - Kutsu - 110cm – 5/40
  • 29.09.2016 - Kutsu - 100cm – 3/40
  • 30.09.2016 - Kutsu - 100cm – 3/40
  • 01.10.2016 - Kutsu - 110cm – 4/40
  • 04.10.2016 - Kutsu - 110cm – 3/40
  • 13.09.2016 - Kutsu - 110cm – 5/30
  • 16.09.2016 - Kutsu - 100cm – 1/30
  • 22.09.2016 - Kutsu - 100cm – 3/30
  • 14.10.2016 - Kutsu - 110cm – 6/40
  • 19.10.2016 - Kutsu - 110cm – 3/40
  • 25.10.2016 - Kutsu - 100cm – 2/30
  • 26.10.2016 - Kutsu - 100cm – 2/30
  • 29.10.2016 - Kutsu - 100cm – 3/30
  • 13.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 28.10.2016 - Kutsu - 100cm – 4/30
  • 29.10.2016 - Kutsu - 110cm – 1/30
  • 30.10.2016 - Kutsu - 100cm – 4/30
  • 05.10.2016 - Kutsu - 100cm – 2/30
  • 06.10.2016 - Kutsu - 100cm – 1/30
  • 07.10.2016 - Kutsu - 110cm – 1/30
  • 10.10.2016 - Kutsu - 110cm – 3/30
  • 12.10.2016 - Kutsu - 100cm – 1/30
  • 12.10.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 09.10.2016 - Kutsu - 110cm – 1/30
  • 12.10.2016 - Kutsu - 100cm – 1/30
  • 14.10.2016 - Kutsu - 100cm – 4/30
  • 16.10.2016 - Kutsu - 100cm – 4/30
  • 19.10.2016 - Kutsu - 100cm – 2/30
  • 03.11.2016 - Kutsu - 110cm – 1/40
  • 04.11.2016 - Kutsu - 110cm – 5/40
  • 07.11.2016 - Kutsu - 110cm – 6/40
  • 08.11.2016 - Kutsu - 110cm – 3/40
  • 09.11.2016 - Kutsu - 110cm – 5/40
  • 05.11.2016 - Kutsu - 100cm – 2/30
  • 14.11.2016 - Kutsu - 110cm – 3/30
  • 17.11.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 18.11.2016 - Kutsu - 110cm – 1/30
  • 20.11.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 04.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 05.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/40
  • 06.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 07.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 10.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 11.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 12.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 13.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 15.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 16.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 19.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 20.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 24.08.2016 - Kutsu - Helppo B – 1/30
  • 31.08.2016 - Kutsu - Helppo B – 1/30
  • 31.08.2016 - Kutsu - Helppo B – 5/30
  • 07.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/30
  • 27.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 30.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 01.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 10.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/30
  • 14.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/30
  • 21.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/50
  • 26.09.2016 - Kutsu - Helppo B – 1/50
  • 27.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/50
  • 28.09.2016 - Kutsu - Helppo B – 2/50
  • 29.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 7/50
  • 13.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/30
  • 14.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/30
  • 15.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/30
  • 27.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 28.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/40
  • 03.09.2016 - Kutsu - Helppo B – 2/40
  • 06.09.2016 - Kutsu - Helppo B – 1/40
  • 08.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 11.09.2016 - Kutsu - Helppo B – 5/40
  • 16.09.2016 - Kutsu - Helppo B – 5/40
  • 17.09.2016 - Kutsu - Helppo B – 4/40
  • 18.09.2016 - Kutsu - Helppo B – 6/40
  • 12.09.2016 - Kutsu - Helppo B – 5/40
  • 14.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 20.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40

 

Virtuaalitalli / virtuaalihevonen | Ulkoasun suunnittelu ja toteutus @ Werry | © Hortensian Suomenhevoset | Hevoset ja ihmiset jotka esiintyy kuvissa, eivät liity mitenkään mainittuihin tietoihin | Hevosen kuvat © .