KTK-III, KRJ-I

Rätvänän Pirpana, Rana

Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, tamma Rekisterinumero VH16-018-2040
Väri, säkäkorkeus Rautias, 148cm Omistaja Werry (VRL-12945)
Syntymäaika, ikä 18.10.2014, 9v Kasvattaja Rätvänä
Painotus Koulupainotus Koulutustaso Va B

Hoitaessa Rana on tammamainen ja hieman pippurinen, mutta silti mukava hoidokki. Siitä huolimatta, että tamma on hitusen haastava, pystyy kokemattomankin käsittelijä hoitamaan sitä suhteellisen sujuvasti. Ranalta sattuu löytymään sellaisia tammapäiviä, jolloin se käyttäytyy huonommin kuin normaalisti - näitä sarkastisesti kivoja päiviä kuitenkin näkyy vain korkeintaan kerran kuussa. Näinä normaaleina huonoina päivinä tamma saattaa olla kanssa hieman poissa oleva ja kärttyisä. mutta se ei harvemmin vaikuta sen normaaliin käytökseen paljon. Harjaaminen onnistuu näppärästi, mutta varustamisen kanssa voi tulla joidenkin ihmisten kanssa ongelmia. Siksi varustajalta kannattaa löytyä aivoja, muuten hommasta ei pakosti tule yhtään mitään.
Narun päässä Rana kyllä kulkee ihan kiltisti, vaikka tuntuu kävelevänkin astetta nopeammin. Välillä luulee että se haluaa kilpailla taluttajansa kanssa siitä, kumpi pääsee ennemmin paikan päälle, mutta todellisuus on sitä, että tamma yrittää kilpailla mehukkaista ruohotupsuista ihmisen kanssa. Tamman pystyy tarhaamaan yksin tai porukalla, eli Rana ei ole mikään pomottava gangsteri.

Rana on ristitty kouluhevoseksi vanhempien ollessa edes osittain koulupainotteisia. Vanhempien takia myös hevonen on saanut hyviä pohjataitoja periytymisen kautta, vaikka totta kai on täytynyt koulutuksen aikana hieman hioa liikkeitä. Nykyään Rana on vaativa b-tasoinen kouluratsu, jolta löytyy paljon taitoja ja tietoa. Tältä luonnistuu helpon tason liikkeet melkeinpä yhtä helposti kuin heinän syöminen, mutta vaikeammalla tasolla tamman täytyy olla tarkkaavaisempi. Jotta tämän tarkkaavaisuuden saa käyntiin, kannattaa hoitaa alkulämmittelyt hyvin ja saada tamma hyvin kuulolle heti alkuun. Lisäksi osaava, päättäväinen ja järkevä ratsastaja saa Ranasta kaiken hyvän irti, mikä meinaa myös sitä, että kokonaisuus on imartelevaa. Rana omistaa kutakuinkin lennokkaat ja suhteellisen tasaiset askeleet, myös tasapaino on oikein mainio. Hyvännäköinen muoto säilyy yleensä liikkeestä toiseen, kuitenkin se taas riippuu siitä, osaako ratsastaja ratsastaa oikein ja antaa oikeita apuja tammalle.

Kilpailupaikat eivät hetkauta Ranan mieltä, ei edes ne uudet. Tamma pysyy omana itsensä ja aika tyynenä, mutta joskus Rana innostuu nuuskimaan uusia paikkoja. Tämä on mehukkaiden ruohotupsujen ykkösmetsästäjä, joten sekin vaikuttaa siihen pienimuotoiseen uteliaisuuteen. Alkulämmittelyt saa hoidettua samoissa kaavoissa kuin kotosalla, vaikka tosin ne kannattaa tehdä hieman tarkemmin, jos tahtoo Ranan pysyvän keskittyneenä paremmin koko ohjelman ajan. Kuitenkin kun nämä lämmittelyt saa hoidettua onnistuneesti, kouluradalle päästessä tamma pääsee näyttämään ratsastajansa kanssa heidän hienoa yhteistyötä.

 
i. Reemeli

149cm, vkk

KTK-III

ii. Reikeli-Murto evm

167cm, vkk

iii. Maanitus evm 168cm, rnvkk iiii. Kaaoskyhäelmä evm
iiie. Maalilaukatti evm
iie. Varasvaara evm 164cm, rt iiei. Meno-Vaaratta evm
iiee. Varissisar evm
ie. Vilpistiina evm

163cm, rt

iei. Täys-Kaato A. T. evm 164cm, rn ieii. Täys-Lakko A. T. evm
ieie. Kippurapii evm
iee. Vilppipelko evm 154cm, rt ieei. Velmu-Vahtari evm
ieee. Alttarihuijari evm
e. Popittiina

147cm, rt

KTK-II

ei. Hervanta evm

eii. Jokapoika evm eiii. Elmeri evm
eiie. Korianteri evm
eie. Liljakas evm eiei. Danieli evm
eiee. Lorena evm
ee. Mauste-Minttu evm eei. Jukranpuju evm eeii. Palohäslä evm
eeie. Eron-Tuulia evm
eee. Koralli evm eeei. Vesiposti evm
eeee. Miiuska evm

ii. Reikeli-Murto on varsin mielenkiintoinen ja kirjavan kilpailu-uran käynyt ratsuori. Kasvattaja ymmärsi laadun päälle ja myi orin jo nuorena lupaavalle esteratsastajalle ratsutettavaksi. Murron ura alkoikin esteradoilta ja ori päätyi ihan suomenhevosmestaruuksiin asti jo kuusi vuotiaana tehden varsin tasaisen suorituksen, joskaan aivan kärkeen ei sijoittunutkaan. Tässä vaiheessa ori myös kantakirjattiin varsin hyvin pistein, mutta ei ollut toistaiseksi jalostuskäytössä. Ensimmäisen ratsatajan tähtäin oli korkeammalla, jolloin edessä oli ulkomaille muutto hieman eri kaliiberia olevien kilparatsujen kanssa. Murto päätyi myyntiin ja melkoisen onnenkantamoisen kautta eräälle kenttäratsastajalle. Ennakkoluulottomasti ori vaihtoi tyystin lajiaan ja alkoi menestymään varsin nopeasti kenttäradoilla. Murron vanhvuudeksi selvisi lopulta hieman yllättävästi koulukoe, jossa ori loisti hyvin useasti. Tämän jälkeen rataesteet ja maastoesteet olivat sitten varsin helppoa kauraa, kunhan virheet saatiin minimoitua. Omistajan vaihtuessa tuli ori tarjolle jalostukseen ja alkoikin saamaan tasaiseen tahtiin hyvin monenlaisia tammoja vieraakseen. Murto voitti lopulta suomenhevosten kenttämestaruuden kolmesti. Ratsastajan loukkaantuessa vakavasti, toisella ratsulla kilpaillessaan, ori myytiin eteenpäin paikalliselle kouluratsastajalle. Tässä vaiheessa orilla oli edessä lajin vaihto, kolmannen kerran. Pienistä epäilyistä huolimatta, lähinnä kouluratsastuspiirien sisäpuolella, ori oli varsin menestyvä myös pelkästään sileällä sijoittuen lopulta kahdesti myös suomenhevosten koulumestaruuksissa kolmen parhaan joukkoon. Kilpailueläkkeelle Murto jäi vasta 18 vuotiaana. Melkoinen saavutus orilta, joka on kilpaillut lähes kaikkia mahdollisia lajeja usemman kauden. Tätä nykyä ori on myös jalostuseläkkeellä ja viettää leppoisia päiviä viimeisen omistajansa luona tyystiin oloneuvoksena.

ie. Vilpistiina osoittautui olevan lahjakkaampi, kuin kasvattaja olisi uskaltanut odottaa. Tamma oli varsin huolellisen jalostusvalinnan tuotos, mutta tarkoitus oli saada hyvä luonteinen ja käyttöominaisuuksinen jälkeläinen. Saatiin Vippi, joka oli nuoresta pitäen äärimmäisen helppo kouluttaa varsin mutkattoman ja yhteistyöhaluisen luonteensa ansiosta. Ratsuttaja totesi tammassa olevan potentiaalia ja saikin lopulta aloittaa kilpailu-uran tamman kanssa itse. Kovin pitkään ei mennyt, kun tamman kanssa kilpailtiin jo kansallisella tasolla kenttäratsastuksen parissa. Vippi oli varsin monilahjakas, eli liikettä löytyi sopivasti ja työmoraalia sielälle, sitten oli se vauhdikas esteitä ylittävä hirmu, joka tosin ajoittain alkuun suorastaan holtiton, mutta treenillä tasaantui. Kantakirjaankin tamma päätyi varsin kelvollisin rakennepistein, mutta etenkin hyvin käyttöominaisuuksin. Ratsastaja lopulta lunasti Vipin itselleen ja tässä vaiheessa se ura vasta urkenikin. Tämä parivaljakko teki melko poikkeuksellisen tempun sijoittuen kolmena vuonna peräkkäin suomenhevosten kenttämestaruuden hopealle. Varmasti ainoa tamma, joka moisen tempun on koskaan mennyt kyseisessä lajissa tekemään. Kesken hyvän uran tamma kuitenkin loukkasi etujalkansa jänteen päätyen lopulta lähes lopetustuomioon. Omistaja oli kuitenkin päättäväine ja kuntoutti Vipin vielä siihen kuntoon, että jalka kestää olemista. Tamma siirrettiin jalostukseen ja tekikin lopulta viisi varsaa eri oreista, jotka kaikki oli tarkoin valittuja. Jälkeläisistä kaikki päätyivät kilparadoille, osa ihan kansalliselle tasolle saakka. Ainoa orijälkeläinen lienee se kaikkein lahjakkain, mutta neljästä tammasta saatiin myös varsin kelpoja yksilöitä kilpailukäyttöön. 

 

ei. Hervanta, on kenttäratsastuksessa SM-tasolla kilpaillut suomenhevosorii, jolta Popittiina on selvästi perinyt intonsa maastossa ja maastoesteillä. Ori on muutaman kerran myös näyttelyissä pyörähtänyt, pärjäten kohtalaisesti. Kenttäpuolella ori on puolestaan tosiaan menestynyt hyvin, ja se selvästi tuntuu periyttävän jälkeläisilleen varoivaisuutta, mutta myös innokkuutta esteillä - eritoten maastoesteillä. Koulupuolella orilla on kivat liikkeet ja kenttähevoseksi se liikkuu oikein kivasti myös kouluosuudella. 

ee. Mauste-Minttu on puolestaan ihan vain esteratsuna uraansa rakentava tamma, jonka kanssa on kilpailtu niin seura- kuin aluetasollakin. Tamma on toiminut myös jonkin aikaa ratsastuskouluhevosena, mutta oli siihen hommaan selvästi liian herkkä ja meneväinen, jonka vuoksi se sitten tosiaan yksityiseksi myytiin. Näyttelyissä tamman kanssa ei ole pyöritty, mutta ehkäpä sinnekin tamman tie vielä vie. Liikkeiltään tamma on korrekti ja miellyttävä, se selvästi myös periyttää hyviä ja kivoja liikkeitään jälkeläisilleen.

© ei, ee: kasvattaja / © ii, ie: alhippa (VRL-00064)

Jälkeläiset

Rana on siitoskäytössä.

KRJ-kilpailut (43 sijoitusta, joista 7 voittoja)

VSR-CUPit

  • 18.09.2015 kutsu - Vaativa B - 05/30
  • 24.09.2015 kutsu - Vaativa B - 03/60
  • 08.10.2015 kutsu - Vaativa B - 3/40
  • 11.10.2015 kutsu - Vaativa B - 4/40
  • 14.10.2015 kutsu - Vaativa B - 4/40
  • 15.10.2015 kutsu - Vaativa B - 4/40
  • 20.10.2015 kutsu - Vaativa B - 3/40
  • 05.10.2015 kutsu - Vaativa B - 4/30
  • 28.10.2015 kutsu - Vaativa B - 4/30
  • 19.09.2016 - Kutsu - Vaativa B – 2/40
  • 03.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/30
  • 04.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/30
  • 05.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/30
  • 06.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/30
  • 07.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/30
  • 13.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/30
  • 17.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/30
  • 27.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/30
  • 28.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/30
  • 01.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 04.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 3/40
  • 05.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 2/40
  • 08.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 10.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 4/40
  • 24.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/30
  • 28.09.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/30
  • 23.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 27.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 29.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 30.10.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 04.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 4/30
  • 13.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 4/30
  • 22.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 1/30
  • 23.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 1/30
  • 28.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 5/30
  • 25.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 5/30
  • 06.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 3/28
  • 16.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 3/30
  • 19.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 2/30
  • 20.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 2/30
  • 16.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 4/30
  • 12.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 4/30
  • 11.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 4/30
  • 31.05.2017 - Kutsu - Helppo A – 8/109 - VSR-CUP

 

Päiväkirjamerkintä 10.10.2016, kirjoittaja omistaja

Rana pääsi tänään talutusratsuksi lapsijoukolle. Olimme sopineet koulun kanssa, että lapset pääsisivät käymään meillä talutusratsastuksessa, joten päätin että Rana pääsisi osallistumaan seitsemän muun hevosen kanssa. Varustaessa tamma oli hieman kärttyisä ja näytti sellaista ilmettä, että ei millään jaksaisi työskennellä tänään, mutta onneksi tänään ei ollut mikään kovin raskas homma kyseessä.

Talutin tamman kentälle ennen kuin muksut saapuivat. Kävelytin ja juoksutin Ranaa verryttelyksi, jottei se ihan kylmiltään menisi lasten ilmoille. Sopivasti verryttelyn jälkeen lapsia alkoi saapua joukoittain. Valitsin muksuille ratsut pituuden mukaisesti ja jotka pääsivät ensimmäisenä ratsaille. Talutin ensiksi yhden kierroksen käynnissä ja toisen sitten ravissa. Lapsella näytti olevan kivaa, vaikka Rana näytti aika tylsistyneeltä sen takia, ettei päässyt tekemään mitään sen mielipuuhaa, toisin sanoen melkein mitä tahansa muuta kuin tämä. Lapsia oli paikan päällä varmaankin monta kymmentä, mutta onneksi töissä oli sen kahdeksan hevosta kokonaisuudessaan. Tamma sai toimia talutusratsuna varmaankin melkein yli kymmenelle lapselle, jotka kyllä nauttivat Ranan kyydistä. Oli mukava nähdä kuinka tamma reagoi siihen, kun muksut taputtivat ja silittivät sitä melkein koko ajan. Välillä näytti siltä, että Rana pitäisi itsekin päivän työstä, mutta välillä se näytti ihan zombilta. Päivän päätteeksi tamma sai jäädä lapsien taputeltavaksi ja rapsutettavaksi. Lisäksi se pääsi malliksi, kun näytin innokkaille kersoille miten harjataan hevosia oikein. Kun päivä saatiin pakettiin, annoin sille muutaman porkkanan hienosta työstä.

Päiväkirjamerkintä 07.10.2016, kirjoittaja omistaja

Tänään Rana sai olla pitkästä aikaa mallina kuvauksia varten. Tamma pääsi vapaaksi kentälle, jossa se sai riehua sen minkä ehtii. Kaivoin järjestelmäkameran kameralaukusta ja napsin kuvia omaan tahtiin. Pitkään aikaan en ollut kuvia ottanut - ne olivat tainneet innostaa enemmän työntekijöitä ja kävijöitä. Pyydystin hevosen kentältä ja menin etsimään jonkun avustajan tallista. Ajattelin kokeilla jotain peltokuvia, jossa minä ja Rana olisimme kaksin kuvassa. Onneksi eräs tallityöntekijä Christina pääsi kuvaajaksi, muuten olisin ollut hieman pulassa. Lähdimme läheiselle niittypelolle. Sukelsimme kaiken jo kuolleen heinän sekaan ja poseerasimme monella eri tavalla kameraa päin. Christinalla oli onneksi kokemusta kameroista, joten saimme myös onnistuneita kuvia. Lähtiessämme tallille päin viskasin tamman takaisin tarhaan nauttimaan aikaa. Selailin illempana kuvia koneeltani, ja mielestäni ne olivat kyllä täysin onnistuneita.

Päiväkirjamerkintä 29.09.2016, kirjoittaja omistaja

Puolisen tuntia sitten olimme käväisseet siellä maastolenkillä, ja nyt oli vuorossa kouluratsastustreeni vaativa b-tasolla. Tarkoituksena oli ihan harjoitella vain taivutuksia ravissa sekä kootun ravin ratsastamista. Noustessani kentällä selkään ratsastin ihan lyhkäiset alkulämmittelyt, ja sitten lähdinkin suoraan taivutuksien pariin. Rana työskenteli ahkerasti kanssani liikkeen parissa, eikä virheitä niinkään tullut tai edes näkynyt. Meillä meni minun mielestäni oikein mainiosti, ja kaiken lisäksi tamma osasi hienosti pysyä kuulolla ja keskittyneenä tehtävien aikana. Kun olin tarpeeksi tyytyväinen taivutuksien sujuvuuteen, siirryimme seuraavaan aiheeseen, eli kootun ravin ratsastamiseen. Siihen liittyvät tehtävät vaativat meiltä sujuvaa yhteistyötä, joka tuntui myös onnistuvan hyvin. Välillä kuitenkin tuli pieniä virhe askelmia, mutta loppua kohti niitä ei enää hirveästi tullutkaan. Hyviin merkkeihin me päätimme lopetella tämän onnistuneen koulutreenin - Rana oli kyllä porkkanan ansainnut!

Päiväkirjamerkintä 28.09.2016, kirjoittaja omistaja

Me Ranan kanssa olimme päättäneet tänään lähteä pienelle maastolenkille näin ihanaisena syysaamuna. Myöhemmin tänään olisi myös tiedossa koulutreeni, jota odotin kyllä innolla. Aluksi totta kai harjasin ja varustin tamman lenkkiä varten - innostuin lisäksi tekemään letit häntään sekä harjaan, kuten melkein jokaiselle hevoselle aina tein. Jokin minussa oli aina niin innokas tekemään kaikenlaisia kampauksia nelijalkaisille, mutta minkäs sille mahtaa.
Meidän maastolenkki ei siis ollut mikään superpitkä, pikemmin ihan alkulämmittelyn kaltainen köpöttely reissu. Reitti oli suunnilleen kahden kilometrin pituinen, mutta Ranan ollessa tällainen ihana hevonen, viihtyvyys oli katossaan. Tamma oli oikein kilttinä, eikä se temppuillut ollenkaan reissun aikana. Mikä parasta, pääsimme myös vetämään laukkasuoralla kiitolaukkaa, josta minä kuin myös Rana nautimme kovasti! Kotiin päästessämme annoin hevosen levähtää hetken aikaa ennen kuin lähdin sen kanssa kentälle kouluratsastuksen pariin.

Päiväkirjamerkintä 29.08.2016, kirjoittaja omistaja

Jep, minä olin jälleen käynyt ostamassa uuden tulokkaan meille Hortensiaan. Jokaisen ostoksen jälkeen aina olen sanonut ja tehnyt selväksi itselle, ettei enää uusia suomenhevosia talliin, ennen kuin aikaisemmat ovat päässeet menestymään elämässään. Noh, kuitenkin eilen olin jälleen suuresta mielenkiinnosta selaillut myyntihevosten palstoja - joka oli kyllä osittain sata prosentin varmasti virhe. Sieltähän totta kai löytyi monia maukkaita suomenhevosia niin eri väreissä kuin myös eri koossa. Vastaan tuli myös paljon kiltihköjä ja mielipuolilta vaikuttavia suokkeja, mutta eniten houkutti tamma nimeltä Rätvänän Pirpana. Tekstin mukaan se oli jo hieman vanhempaa sorttia, ja kaiken lisäksi sen kanssa oli saatu jo useampi varsa vuosien varrella. Kaiken lisäksi se oli koulupainotteinen, joista pidin kyllä suuresti! Luonnekin kuulosti tekstin perusteella sellaiselta kivalta, rennolta. Jouduin jälleen kysymään meidän tallin porukalta, että kannattaisiko (jälleen) hankkia tällaista ”kaakkia” meille kotiin. Totta kai koko joukko vastasi myöntävästi ja yksi olikin jo kiinnostunut tamman hoitajapestistä. Niinpä otin kasvattajaan yhteyttä ja pääsimmekin lähtemään heti tänään aamulla katsomaan tammaa.

Kasvattaja kertoi meille paikan päällä paljon tietoa hevosesta - mukaan lukien historiaa ja luonnetta. Hänen mukaansa Pirpana oli palautunut hetkittäin takaisin kotiin ex-omistajansa vähentäessä hevoskatrasta, ja siksi se olikin myynnissä. Pirpana oli koeratsastaessa todella ihana, eikä sen käytös ollut hirveä missään kohtaan. Jopa sen tuleva hoitaja pääsi tamman selkään kokeillakseen oliko hevonen hänen makuunsa. Totta kai se oli, joten hän kyllä vinkui Pirpanaa meille kovasti. Ja noh, totta kai minä tämän söpöläisen ja nöyrän suomenhevostamman mielelläni ostin mukaani. Matkatessani takaisin kotia kohti uuden asukkaan ja tallitytön kanssa ajattelin, että nyt saisi hiljalleen riittää tämä hevosten ostelu.

Virtuaalitalli / virtuaalihevonen | Ulkoasun suunnittelu ja toteutus @ Werry | © Hortensian Suomenhevoset | Hevoset ja ihmiset jotka esiintyy kuvissa, eivät liity mitenkään mainittuihin tietoihin | Hevosen kuvat © kasvattaja