SV-III, KTK-III, KV-II, SLA-I

Hortensian Revanssi, Revi

Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, ori Rekisterinumero VH16-018-1701
Väri, säkäkorkeus Musta, 155cm Omistaja Werry (VRL-12945)
Syntymäaika, ikä 28.06.2016, 6v Kasvattaja Werry, Hortensia
Painotus Koulupainotus Koulutustaso Va B

Historiaa: Revi syntyi meille Hortensiaan pilvisenä 28. päivänä kesäkuussa 2016. Orin emä, Salmiakkikuningatar oli siirtynyt makaamaan karsinan pohjalle joskus aamupäivän aikoihin, jonka huomatessa tajusimme, että nyt sieltä se varsa olisi tulossa. Jäimme talliporukan kanssa seurailemaan sivusta synnytystä aina loppuun saakka. Emä oli tuonut meille maailmaan itsensä värisen, mustan suomenhevosorin, joka näytti hyvin eläväiseltä sekä hyvinvoivalta. Synnytys oli sujunut todella hienosti, eikä kahden ensimmäisen päivän aikana tapahtunut ollenkaan mitään maata mullistavaa. Eläinlääkärikin oli käynyt tekemässä tarkastuksen, eikä mitään ongelmia luojan kiitos löydetty. Siitä päivästä lähtien Revi onkin kasvanut hienosti, vaikkakin alkanut näyttämään sen oikeaa, ärhäkkää luonnetta. Vieroitusiän saavuttaessa alettiin miettiä, josko varsa lähtisi maailmalle. Kuitenkin nopean päätöksen jälkeen ori sai jäädä meille, ja siitä lähtien Reviä onkin aloitettu kouluttamaan hienoksi vanhempien kaltaiseksi kouluhevoseksi!

Hortensian Revanssi, lyhyesti vain Revi, on kyllä aikamoinen suomenhevonen. Ulkomuodosta tai orin ollessa laitumella tai tarhassa ruokailemassa, voisi päätellä että se on sellainen peruskiltti ja superystävällinen hevonen. Näin kuitenkaan ei todellakaan ole! Revi on luonteeltaan erittäin energinen ja osittain myös ilkeähkö, joskus jopa mahdottoman ärsyttävä ratsastaessa kuin myös hoitaessa. Kyllä niitä hyviäkin puolia löytyy tältä, vaikkei kovin paljon, kuten esimerkiksi sen vanhemmilta periytyneet huikeat kouluratsuntaidot. Alkuun kyllä toki ihmettelin miten pärjäisin orin kanssa, varsinkin kun sen emä oli jo aikamoista sorttia. Kuitenkin sen taidot, väritys (olen todella suuri mustien suomenhevosten fani) ja haastava luonne, joka tuo minulle sellaisen jännittävän yhdistelmän, josta pidän.

Yllätys yllätys, ei Revistä ole tullut eikä tule olemaan mikään ratsastuskouluhevosaineista ainakaan hoitamisen kannalta. Ori sattuu nyt vain kun olemaan emänsä kaltainen, persettä raastavaa sorttia, joka on kyllä haasteen kannalta mainio hoidokki (hehe)! Ennen kuin oria lähestyy, kannattaa pitää huoli siitä, että oikeasti osaa näyttää sitä johtavuutta sekä päättäväisyyttä. Ne ovatkin ne pääasiat mitä tarvitsee tätä käsitellessä - totta kai myös kaikki muu on aina plussaa. Hoitajan kannattaa aina olla varautua mahdollisiin näykkimiseen sekä yllättäviin liikehdintään. Yksi hyvä puoli on se, että Revillä ei ole koskaan ollut tapana potkia, mikä onkin hyvä uutinen. Harjaaminen onnistuu aika välttävästi, varustaminen sen sijaan tuottaakin sitä tuskaa, nimittäin Revi ei ole todellakaan etenkään suitsien ystävä, joten se on ainakin yksi niistä asioista, mikä tuottaa eniten ongelmia. Osaava käsittelijä kuitenkin osaa vähentää tätä ylimääräistä temppuilua ja ärsyttävää toimintaa, mutta kukaan ei kuitenkaan koskaan onnistu sammuttamaan Revin tulisuutta.
Taluttaessa Revi on erittäin reipasko, eikä se oikein malta mennä taluttajansa vauhtia. Se saattaa yrittää hieman nykiä ihmistä eteenpäin ja se ei vain oikein tunnu hidastavan, ellei toki sitten kokonaan pysähdytä, jolloin ori jähmettyy paikoilleen sekunneissa. Tarhaaminen onnistuu ilman tai kaverin kanssa. Kuitenkin tämä pitää enemmän siitä, jos löytyy joku tuttava ympäriltä. Vaikka Revi onkin hirmuisen ärsyttävä ihmisiä kohtaan, ei se aloita tappeluita muiden hevosten kanssa ja tulee yleensä toimeen hevosen kuin hevosen kanssa. Kuitenkin jos kaverina sattuu olemaan joku superärsyttävä yksilö, Revi saattaa koettaa hätistää sitä näykkimällä.

Jos pitäisi alkaa kertomaan hyviä puolia Revistä, ensimmäisenä tulisi mieleen sen mahdottoman upeat kouluratsastustaidot. Orilla riittää kapasiteettiä aina vaativa b-tasolle, melkeinpä jopa vaativa a-tasollekin. Hirmuisesta luonteesta huolimatta koulutreenejä on aina kiva suorittaa, koska tällöin Revi näyttää sitä sen hyvää puolta pahan sijaan. Revi on varustettu ihanan tasaisilla askeleilla, jonka voi kokea ihan joka askellajissa. Liikkeet ovat muotoutuneet myös sulaviksi ja kevyehköiksi, sekä selässä on erittäin miellyttävä olla - tai no jos ei lasketa sitä jäätävää pidättämistä koko ajan. Vauhtia lähtee Revin omista moottoreista runsaasti, mutta hiljalleen kun vain alkaa suorittaa alkulämmittelyitä ”rauhassa”, huolellisesti ja päättäväisesti, onnistuu aika nopeasti saamaan orista paljon keskittyneemmän ja tuhat kertaa kivemman hevosen. Sitten kun tähän ”kivempaan Reviin” päästään, nähdään myös orin todelliset taidot. Vaikkei ehkä uskoisi että tältä pirulaiselta mitään järkevää aivoista löytyisi, saa kuitenkin joutua pettymään ja pahasti tähän ajattelutapaan. Revi taitaa monet liikkeet ihan tuosta noin vain - siis jos selässä on pätevä ratsastaja. Vauhtikin on silloin hieman vähentynyt, ja kokonaisuudessaan Revistä on tullut paljon nöyrempi mitä uskoisi.

Revin saa lastattua kyytiin aika ripeästi, eikä sillä onneksi ole kovasti vastaväitteitä, kun sitä talutetaan traileria, hevosrekkaa tai -autoa kohti. Rampilla se saattaa ehkä hieman stoppailla, mutta kyllä se sinne sisään menee ilman itkuraivareita. Ori matkustaa harvinaisen kiltisti, kunhan vain matkaseurana on vähintään se heinäsäkki. Ilman ruokaa, se alkaa takkuilemaan ja kuopimaan hermostuneena pohjaa. Jos matkalle sattuu tulemaan kaveri tai kavereita, on se Reville hyvä juttu. Kilpailupaikalla ori käyttäytyy ihan niin kuin kotosalla - eli yksinkertaisesti energisesti ja ärhäkästi. Alkulämmittelyiden suorituskaava on myös aikalailla tismalleen samanlainen kuin kotikentällä, mutta loppuverryttelyissä kuitenkin Revi saattaa olla hieman hitaammalla päällä kuin normaalisti. Tämän päästessä tositoimiin, eli kouluaitojen sisälle, Revi näyttää sen upeita taitoja ja pyrkii tekemään hommat aina puhtaasti ja hienosti. Suorituksissa saattaa kuitenkin joskus olla joitakin ongelmia. Yksi näistä on ainakin se, että jos alkuverryttelyitä ei ole suoritettu loppuun huolellisesti, Revi ei ole tarpeeksi hyvin kuulolla - joka siis johtaa siihen että hommasta ei oikein tule mitään. Kaikesta huolimatta, Revi on melkein aivan mainio kilpahevonen osaavalle ihmiselle!

 
i. VSN Ch Huuliharppukostaja

160cm, rt

VSN Ch, KTK-II, SLA-II

ii. Hiidenpika evm

154cm, rt

iii. Voiveljen Hurskaus evm vprt, 156cm iiii. Voiveli evm
iiie. Kaislahilla evm
iie. Tähtien Laskija evm m, 153cm iiei. Unhoon Tuomittu evm
iiee. Voi Tyttönen evm
ie. Sielunkerjuu evm

157cm, prt

iei. Silmänkääntäjä evm rt, 153cm ieii. Riiminiekka evm
ieie. Radmira evm
iee. Pala Rakkautta evm rnkm, 148cm ieei. Roskisprinssi evm
ieee. Maailmanmatkaaja evm
e. Salmiakkikuningatar

151cm, m

KRJ-I, SLA-I, YLA2, KVJ A

ei. Salmiakkisoturi evm

155cm, m

eii. Salmiakki evm 158cm, m eiii. Vuoren Kuningas evm
eiie. Diamondin Loisto evm
eie. Vapauden Aate evm 152cm, m eiei. Rantautuja evm
eiee. Salavaras evm
ee. Hillevin Taikamatto evm

151cm, m

eei. Levoton Poju evm 153cm, m eeii. Sanavapaa evm
eeie. R.D Tytär evm
eee. Vieras evm 155cm, m eeei. Lipeilijä evm
eeee. Yllätyslahja evm

Isän puoli


iiiii. Tuntematon
iiiie. Tuntematon
iiiei. Tuntematon
iiiee. Tuntematon
iieii. Tuntematon
iieie. Tuntematon
iieei. Tuntematon
iieee. Tuntematon
ieiii. Tuntematon
ieiie. Tuntematon
ieiei. Tuntematon
ieiee. Tuntematon
ieeii. Tuntematon
ieeie. Tuntematon
ieeei. Tuntematon
ieeee. Tuntematon

Emän puoli


eiiii. Ooksä Kuningas evm
eiiie. Vuoren Kreivi evm
eiiei. Riivarii evm
eiiee. Tuike-Loisto evm
eieii. Antautuja evm
eieie. Rakastutaanko evm
eieei. Sala-arvo evm
eieee. Varastettu tyttö evm
eeiii. Saarnattu evm
eeiie. Vapahtaja evm
eeiei. Miehinen mies evm
eeiee. R.D Tyttönen evm
eeeii. Lipeeksä evm
eeeie. Tiira evm
eeeei. Yllätetty evm
eeeee. Lahja evm

Suvusta

ei. Salmiakkisoturi oli nuorena suomenhevosena aktiivinen kilparatsu, jonka kanssa ehdittiin kyllä napata paljon ruusukkeita ja pokaaleita matkaan. Ori kilpaili pääosin vaativa b-tasolla alue- ja kansalliskilpailuissa, lisäksi myös mestaruuksiin Shakin kanssa ehdittiin. Shakki lisäksi kävi aina välillä estekilpailuissa, vaikkei niissä kovin hyvin pärjännyt. Luonteeltaan hevonen oli vaativa ja hieman itsepäinen. Vaikkei luonne ollut todellakaan mikään ihana, oli se periaatteessa pieni asia verrattuna sen kouluratsastus taitoihin. Kilpailu-uransa jälkeen hevonen oli jalostuskäytössä, jolloin sai myös 4 jälkeläistä. Shakki oli ruunikko, 155senttinen suomenhevonen. Hevonen valitettavasti lopetettiin 21-vuoden iässä huonojen jalkojen takia.

eii. Salmiakki oli erittäin vauhdikas, mutta taitava kenttäratsu. Vaikka Sami painottuikin tosiaan pääosin sinne kenttäratsastuksen puolelle, kävi se myös paljon yksittäisissä koulukilpailuissa. Sami kilpaili kenttäkilpailuissa CIC1-tasolla kansallisissa ja aluekilpailuissa sekä koulukilpailuissa vaativa b-luokissa. Orin kilpailu-ura päättyi 15-vuotiaana, kun hevonen siirtyi jalostuskäyttöön. Sami sai 5 jälkeläistä, joista suurin osa on hienoja koulu- ja kenttähevosia. Salmiakki lopetettiin 24-vuotiaana vanhuuden oireiden takia. Hevonen oli 158senttinen suomenhevonen.

eie. Vapauden Aate oli luonteeltaan hieman energinen, mutta suhteellisen hyväkäytöksinen hevonen. Vaikka tamma vaati aina ratsastajaltaan aika paljon, kunnioitti se kaikkia niitä, jotka olivat onnistuneet voittaa sen luottamuksen. Vapun kanssa kilpailtiin suurimmaksi osaksi esteillä, koulussa ja maastossa, mutta satunnaisesti sen kanssa käytiin myös valjakkoajokilpailuissa. Vappu hyppäsi 120cm luokissa, koulussa kilpaili vaativa b-tasolla ja kenttäkilpailuissa kilpaili CIC1-luokissa. Menestykäs kilpailu-ura päätettiin 16-vuotiaana tamman siirtyessä siitoskäyttöön. Tamma sai 3 jälkeläistä, jotka olivat kaikki taitavia kilpailuhevosia. Vappu oli 152senttinen, musta suomenhevonen, joka lopetettiin 24-vuotiaana vanhuuden takia.

ee. Hillevin Taikamatto oli taitava kouluhevonen, jolta ei kyllä puuttunut kapasiteettia painotuslajiinsa. Hillen luonne oli hieman tulinen, mutta suhteellisen kuuliainen. Hevonen vaati aina sellaisen ratsastajan, joka osasi käyttää apuja oikein, ja sellaisen jolta löytyi päättäväisyyttä - Hille ei nimittäin aina pakosti ehtinyt kuunnella mitä ratsastaja sille sanoi. Hillevi kilpaili koulukentillä vaativa b-tasolla, mutta kokemusta tuli myös este- ja valjakkoajokilpailuista. Tamma siirtyi siitoskäyttöön 15-vuotiaana, jonka jälkeen sai kolme jälkeläistä. Hille oli 151senttinen, musta suomenhevonen, joka menehtyi ähkyyn.

eei. Levoton Poju oli nimensä mukaisesti aikamoinen kuumakalle, jonka jalat täytyi olla jatkuvasti liikkeellä, oli kyseessä hoitotuokio tai treeni. Vaikka ratsastajalta vaadittiin paljon käsivoimia tämän hevosen hallitsemiseen, kunnioitettiin hevosta pääosin sen taitavuuden takia. Poju kilpailu-ura oli oikeastaan yllättävän menestykäs, omistajat kun luulivat että oria ei pystyisi mitenkään edes käsittelemään. Ori kilpaili etenkin koulukilpailuissa vaativa b-luokissa alue- ja kansallistasolla, mutta ruusukkeita saatiin myös valjakkoajosta ja muutamista estekilpailuista. Poju sai jälkeläisiä kolme, kun se siirrettiin jalostuskäyttöön uransa jälkeen. Orin säkä oli 153senttiä ja väritys oli musta. Menehtyi kotitallinsa laitumelle, luultavasti sydänkohtauksen takia.

eee. Vieras oli nuorena aika hyväsydäminen hevonen, jonka tulevaisuutta mietittiin aika kauan. Vieras oli niin sanotusti ”vahinkolapsi”, joten tämän takia juuri mietittiin tamman uraan tarkasti. Kuitenkin tamma päätettiin kouluttaa kouluhevoseksi, josta tuli loppujen lopuksi hieno koululiikkeiden taitaja - vaikkei olisi uskonut. Vira koulutettiin helppo a-tasolle ja niissä luokissa tamma myös kilpaili. Muutamissa estekilpailuissa Viran kanssa ehdittiin käydä, mutta tamman kanssa tosiaan pääosin kilpailtiin vain koulukilpailuissa. Vira 15-vuotiaana lopetettuansa kilpailemisen siirtyi siitoskäyttöön ja sai kaksi jälkeläistä. Vira lopetettiin pahojen jalkavaivojen takia.

 

ii. on tunnettu suomenhevosori Hiidenpoika. Tämä mielettömän upea, ja voisiko sanoa karismaattinen, herrasmiesmäinen ori on väriltään rautias. Pienehköstä koostaan hyötyen Hiidenpoika on rakenteeltaan hyvin sporttinen ja kevyt, rakenteeltaan erinomainen koulupainotteisuus huomioiden. Ori on kilpaillut kouluratsastuksessa aina aluetasolla saakka, enimmäkseen menestyen vaativa A-luokissa. Luonteeltaan. Hiisi on erittäin ihmisystävällinen ja kiltti, mutta ratsastaessa haastava ja vaatii ratsastajaltaan tietoa ja taitoa. Oikean ratsastajan alla se on kuitenkin erittäin näyttävä kouluratsu, eikä ihme, että se on menestynyt kilparadoilla niin upeasti. Jälkeläisiä Hiidellä on tällä hetkellä kuusi, mutta ori tulee varmasti olemaan vielä haluttu jalostusori mahtavan luonteensa, sekä upean rakenteensa ansiosta.

iii. Voiveljen Hurskaus oli vaaleanpunarautias suomenhevosori, jolta löytyi säkäkorkeutta 156 cm. Hurska oli rakenteeltaan hieman raskaampi kuin jälkeläisensä Hiidenpoika, mutta tämäkin ori omasi kuitenkin oikein korrektin rakenteen, mistä todisteena ovat myös useat palkinnot näyttelyiden osalta, sekä kantakirjaus II-palkinnolla. Hurskaus oli painottunut pääosin kouluratsastukseen, mutta tämän lisäksi ori nähtiin kilpailemassa kärryjen edessä valjakkoajossa. Luonteeltaan Hurskaus oli melko lennokas ja orimainen tapaus, mutta siitä huolimatta suomenhevoselle tyypilliseen tapaan hyvin nöyrä ja rehellinen. Hurskaus sairastui 15-vuotiaana erittäin vakavaan kaviokuumeeseen, ja 16-vuotiaana se valitettavasti jouduttiin lopettamaan sairauden takia. Tähän ikään mennessä Hurska oli ehtinyt saada kymmenen jälkeläistä.

iie. Tähtien Laskija on musta, 153 cm korkea suomenhevostamma. Taika on suvustaan huolimatta vahvasti kouluratsastukseen painottunut tamma, joka on kilpaillut äärimmäisen menestyksekkäästi. Se on palkittu useina vuosina suomenhevosten koulumestariksi vaativien luokkien ratsuna, eikä todellakaan ihme: Taika on hyvin näyttävä ja kapasiteetikas suomenhevonen, joka osaa todellakin loistaa kouluradoilla tuomareiden mieliksi. Taika on koko ikänsä toiminut kasvattajansa kilparatsuna, mutta jäi eläkkeelle 15-vuotiaana, ja nyt 17-vuotiaana tamma toimittaa harrasteratsun ja siitostamman roolia edelleen kasvattajansa omistuksessa. Jälkeläisiä Taikalla on tällä hetkellä kolme, mutta tiedossa on jo tällä hetkellä uusiakin astutuksia. Taika tulee satavarmasti periyttämään varsoilleen upeaa menestystään kouluratsastuksessa.

ie. oli kuvankaunis, punarautias tamma Sielunkerjuu. Se omasi kauniin läsin päässään, ja jokaista jalkaa koristi puolisukka. Silja oli säkäkorkeudeltaan 157 cm. Silja toimi nuorena hevosena alunperin tuntihevosena kokeneimmilla ratsastajilla, mutta 7-vuotiaana huomattiin, että tammalla olisi kapasiteettia paljon suurempaankin. Niinpä Silja muutti yksityiselle omistajalle, joka lähti etsimään tamman sisäistä kouluratsua. Ei mennyt vuottakaan, kun tamma nähtiin vaativien koululuokkien osallistujalistoilla. Aluksi tamma ei niittänyt menestystä sen koommin, mutta pikkuhiljaa se alkoi menestyä sijoittuen, ja lopulta jopa voittaen luokkia. Silja loukkasi jalkansa 16-vuotiaana, jolloin se päätettiin siirtää eläkkeelle kilpauraltaan. Tamma jatkoi kotona harrasteratsun ja oloneuvoksen rooleissa pari vuotta ennen kuin se sairastui vakavasti. 18-vuotiaana tamma jouduttiin lopettamaan kasvaimen takia. Silja sai elämässään neljä jälkeläistä.

iei. Silmänkääntäjä on rautias, 153 cm korkea suomenhevonen. Tämä ori on ollut ikänsä luonteetaan aika temperamenttinen ja tulinen, eikä itsepäisyyttä ole todellakaan jäänyt uupumaan. Alunperin orin mahdollisuuksia hieman jännitettiin, sillä jääräpäinen herra ei tahtonut taipua mitenkään ihmisten tahtoon. Tästä huolimatta Simosta on kuoriutunut oikein näyttävä kouluratsu, joka kuitenkin vaatii ratsastajakseen hyvin määrätietoisen henkilön. Silmänkääntäjä toimii kilpailuissa helppojen luokkien ratsuna, mutta kotikentillä ori vääntää kevyesti taitavan ratsastajan kanssa myös vaativien luokkien asioita. Simo on tähän mennessä saanut kahdeksan jälkeläistä, joille se ei kuitenkaan kaikkien onneksi periyttänyt itsepäistä luonnettaan.

iee. Pala rakkautta oli 148cm korkea ruunikonkimo pienhevostamma, joka oli hyvin vahvasti painottunut valjakkoajoon. Paula oli ratsukoulutettu ja toimi myös sillä urallaan oikein näppärästi, mutta kilpailuissa tammaa nähtiin ainoastaan kärryjen edessä. Paula aloitti noviiseista luokista vaihtaen vaativaan, ja viimeiset viisi vuotta se kilpaili vaikeissa luokissa asti. Tamma oli erittäin ketterä ja taitava kärryjen edessä, sekä kuuliainen ja vauhdikas. Se oli tamma, joka kykeni kääntymään vaikka kolikon päällä. Paulan jälkeläisistä ei valitettavasti ole tarkkaa tietoa, kuten ei myöskään siitä, mihin tamma menehtyi. Sen verran kuitenkin tiedetään, että tamma on ilmeisesti elänyt 15-vuotiaaksi, ja sillä olisi enemmän kuin yksi jälkeläinen.

© emän puoli: omistaja/kasvattaja | isän puoli: isän omistaja/Jenny (VRL-12948)

Jälkeläiset

Revi on jalostuskäytössä.

  • ei jälkeläisiä

KRJ-kilpailut (41 sijoitusta, joista 5 voittoja | 2 KRJCUP)

 
  • 12.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 2/40
  • 14.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 5/40
  • 16.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 2/40
  • 17.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 1/40
  • 22.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 6/40
  • 25.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 2/40
  • 26.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 1/40
  • 27.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 3/40
  • 28.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 3/40
  • 29.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 6/40
  • 30.08.2016 - Kutsu - Helppo A - 5/40
  • 11.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 15.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 16.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 17.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 17.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 18.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 19.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 19.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/40
  • 22.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 23.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 23.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 25.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 27.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 28.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 29.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 30.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 21.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 28.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/40
  • 29.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 18.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 04.08.2016 - Kutsu - Vaativa B – 6/40
  • 05.08.2016 - Kutsu - Vaativa B – 4/40
  • 08.08.2016 - Kutsu - Vaativa B – 5/40
  • 11.09.2016 - Kutsu - Vaativa B – 3/40
  • 12.09.2016 - Kutsu - Vaativa B – 2/40
  • 13.09.2016 - Kutsu - Vaativa B – 6/40
  • 14.09.2016 - Kutsu - Vaativa B – 5/40
  • 18.09.2016 - Kutsu - Vaativa B – 6/40
  • 19.09.2016 - Kutsu - Vaativa B – 6/40
  • 31.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 18/355 - KRJ CUP
  • 31.10.2016 - Kutsu - Vaativa B – 11/260 - KRJCUP
 

 

Valmennus 25.09.2016, kirjoittaja omistaja

Jälleen olimme liikkeellä kouluvalmennuksen perässä. Harri Savela oli lupautunut valmentamaan meitä yksityisesti, kun olin ottanut häneen yhteyttä. Valmennus pidettäisiin Hortensiasta suunnilleen noin 50 kilometrin päässä, joten ei onneksi niin kauaksi tarvinnut lähteä. Me Revin kanssa kuitenkin käänsimme nokkamme aamupäivän aikoihin tallia, ja lähdimme innolla matkaan.
Päästessämme paikalle pääsimmekin saman tien kentälle - tietenkin vasta harjaamis- ja varustamishetken jälkeen siis. Revi oli alkuverryttelyiden aikana ollut alkuun omissa maailmoissa, mutta sain onneksi lämmittelyn suoritettua loppuun onnistuneesti, joten sain sen sitten kuulolle ja takaisin maanpäälle. Olin Harrilta pyytänyt kouluvalmennuksen pääaiheeksi erilaiset laukkatehtävät, joita me lähdimmekin harjoittelemaan innolla. Ensimmäisenä olivat vastalaukkaharjoitukset, jossa välillä meni hyvin ja välillä hieman huonommin. Vastalaukkaa tuli treenattua puolet ajasta, mutta kun tehtävä alkoi olla hieman selvä, Harri kertoi seuraavan ja viimeisen aiheen, eli laukanvaihdot. Revi oli oikea maisteri laukanvaihtojen kanssa, joten pääsimme aika helpolla näiden kohdalla. Kuitenkin orin kanssa oli huippukivaa treenata kouluratsastuksen parissa - varsinkin kun se oli jäänyt hieman vähälle. Ajan tikittäessä loppuun, pääsimme suorittamaan loppuverryttelyt omaan tahtiin, ja sainkin itse Harrilta kuulla paljon positiivista palautetta! Valmennuksen jälkeen oloni oli erittäin loistava ja olin Revistä kovin ylpeä. Palkitsin minun oripojan porkkanoiden kera ja sitten lastasinkin hevosen traileriin, ja suuntasimme takaisin kotia. Tästä kokemuksesta olikin hyvä jatkaa muina päivinä muissa haasteissa ja seikkailuissa!

Valmennus 23.09.2016, kirjoittaja omistaja

Meillä oli lähtö aamupäivän aikoihin Etelä-Suomea kohti. Sinne lähdimme yksityisen kouluvalmennuksen perässä, jonka olin varannut meille puolisen viikkoa sitten. Meidän valmentajanamme oli Erika Landersson. Hän oli minulle aika tuttu henkilö arvokilpailuiden kautta, joten ihan tuntematon hän ei ollut.
Päästessämme tallille, hoidettuani ja varustettuani Revin valmiiksi, hyppäsin selkään ja lähdin Erikan johdolla koulukenttää kohti. Alkuun aloittelimme ihan alkulämmittelyjen merkeissä, jotka siis sain ratsastaa itsenäisesti. Saatuani orin hyvin kuulolle, valmentaja alkoi selittää meille treeniä ja tehtäviä, mitä meidän oli tarkoitus suorittaa valmennuksen aikana. Keskityimme tänään siis taivutuksiin, joita minä ja Revi olemmekin kovasti harjoitelleet. Tämän takia päivän valmennus ei ollut mikään superhaastava, mutta mukava sentään! Ori osasi käyttäytyä omalla tavallaan hyvin, enkä voinut olla päivästä yhtään tyytyväisempi!

Päiväkirjamerkintä 20.09.2016, kirjoittaja omistaja

Tänään olin suunnitellut minun, Reville ja tämän hoitajalle jotain aivan uutta, nimittäin vikellys! Tiesin kyllä sata varmana, ettei ori mikään vikellyshevonen ollut, mutta iltainen unelmointi sai minut testaamaan jotain uutta. Hoitajan saapuessa paikalle ja minun kerrottuani suunnitelman, totta kai hän oli innoissaan ja peloissaan samaan aikaan. Niinpä heitimmekin vain kamppeet päälle hoitajalle ja Reville, ja lähdimme kentälle. Minähän toimin siis vain hihnan päässä, eli hoitaja sai toimia vikeltäjänä. Revin kiukkuilu oli onneksi laantunut eilisestä, joten se ei onneksi sählännyt normaalia enempää. Alkuun vikellysjuttuja kokeiltiin vain käynnissä, jonka jälkeen uskaltauduttiin testaamaan hoitajan taitoja myös ravissa. Laukkaamista ei viitsitty kokeilla, koska ensinnäkään Reviltä tai hoitajalta ei siihen tietämystä tarpeeksi riittänyt. Ori osasi harvinaisen hyvin olla, lukuun ottamatta muutamaa jekkua, joten olin kyllä tyytyväinen,, ettei se pistänyt kokonaan show’ksi.

Päiväkirjamerkintä 19.09.2016, kirjoittaja omistaja

Tämän päivän treeni ei kyllä mennyt yhtään putkeen. Vaikka sää oli eilistä parempi, Revin ei käytös ollut muuta kuin ärtyisämpi. Varustaessakin ori jostain syystä pahemmin suitsia vastaan, eli oikeasti se ei vain tuntunut hyväksyvä sitä millään, että tänään olisi liikutusta luvassa. Vajaan parin minuutin tappelun jälkeen sain kuitenkin vihdoin ja viimeinen suitset päähän, ja pääsimme kentälle. Kavuttuani saman tien selkään aloitin suoraan alkulämmittelyjen teon. Yritin hoitaa verryttelyn rauhassa, mutta ori sen kun vain tuntui olevan omissa maailmoissaan. Siirtyessämme treenin juoneen, eli taivutuksiin, Revi ei ollut tarpeeksi kuulolla, että taivutusten teko olisi ollut mitään huikeaa katseltavaa. Sain kyllä kirota koko treenin ajan sitä, kun Revi ei vain toiminut oikein ja sääti omiaan - tämä tarina oli kyllä kerrottava kahvitauolla muille!

Päiväkirjamerkintä 18.09.2016, kirjoittaja omistaja

Hyi että, kuinka kurja sää tänään oli ollut! Kenttäkin oli ollut ihan täynnä kuraa, vieläpä melkein lillui vedessä. Minun täytyi tänään liikuttaa Revi, sillä tämän hoitaja oli tullut sairaaksi. Eikä siinä mitään ongelmaa ollut, nimittäin ori oli yksi lempihevosista Hortensiassa. Heitettyäni kimpsut ja kampsut minun ja Revin päälle, suuntasimme kohti kenttää. Hortensiastahan toki siis löytyi kaksi maneesia, mutta molemmat olivat juuri harmillisesti rempassa kovaa vauhtia tulevan talven takia. Siitä ja mudasta huolimatta päätin ratsastaa Revin tänään hieman kevyemmin. Kura sen kuin vain roiskui, kun ravailin ja laukkailin ympäriinsä - vaatteet eikä Revin turkki säästynyt miltään lialta. Ori oli hieman ärtyisämpi ja epäkuulolla, mutta saattoi varmaan johtua huonosta säästä sekä mahdollisesti muusta. Sain kuitenkin hoidettua liikutuksen loppuun ripeästi, onneksi juuri ennen kuin alkoi sataa entistä pahemmin!

Päiväkirjamerkintä 17.09.2016, kirjoittaja omistaja

Olin tänään Revin kanssa päättänyt lähteä maastolenkille, kun sattumoisin aurinko paistoi. Lisäksi näin hyvänä päivänä ei kannattanut jättää mitään hauskaa väliin, kun näin syksy toi normaalisti tullessaan kaikki kurjat säät. Hoidettuani ja varustettuani Revin maastokuntoon, jossa kestikin suitsienlaiton takia kauan, talutin sen pihalle ja nousin selkään. En ollut orin kanssa päässyt hetkeen ratsastamaan rennosti, kun muut hevoset olivat vieneet paljon aikaa. Vaihteeksi oli ”mukavaa” päästä räyhäävän hevosen selkään.
Päätin mennä aika pitkän lenkin, jotta Reviä tänään ei enää tarvitsisi liikuttaa. Alkuun köpöttelimme ihan käynnissä, mutta lämmittelyn jälkeen siirryimme raviin. Ori oli aika reippaalla päällä, joten sain kyllä runsaasti käyttää niitä käsilihaksia, jotta hevonen pysyisi edes käsissä. Harmillisesti kuitenkin reitti oli hiljalleen lopussaan, mutta yhtenä hyvänä puolena oli se, että edessä oli mahtavan makoisa laukkasuora. Niinpä pääsimme revittelemään täysillä, tällä kertaa kiitolaukassa! Takaisin tallin pihassa, laskin kuinka pitkään olimme olleet lenkillä, ja olihan siinä vierähtänyt vajaa tunti.

Kouluvalmennus 14.9.2016, avotaivutuksia, valmentaja Sebastian

Dragon Age Estaten ratsastushallille saapui aivan uusi ratsukko. Werry ja hänen komealla musta orilla. Nainen kuitenkin varoitti, että hevonen ei ole ulkonäöllä pilattu. Musta suomenhevonen kiukutteli tovin verran, kun lohikäärmepatsaiset maneesin ovet olivat liian pelottavat. Hetken aikaa hevonen käveli korvat luimussa hirnuen toisille ratsukoille maneesissa. Kaksikko sai kävellä pitkin ohjin rentoutumisen kannalta, mutta musta hevonen puski eteenpäin ja Werry koitti niska limassa saada orin huomion itselleen.
Alku showsta huolimatta ratsukko sai alkaa verrytellä kevyessä ravissa pääty ympyröillä. Pyysin Werryä asettamaan Revi-nimistä ratsuaan sisälle ja ulos, että hevonen tulisi niskasta rennommaksi. Valmennuksen tarkoituksena oli harjoitella avotaivutusta. Pyysin Werryä rentoutumaan ja pidättämään kiitävää Reviä painoavuilla. Tarkoituksena ei ollu tukahduttaa energistä askelta vaan saamaan tempo miellyttäväksi. Erilaisten siirtymien kautta Werry haki hevosta avuille. Hevonen lähti hyvin eteen, mutta hidastaminen oli ongelma, kun apuja tarvittiin enemmän kuin kaksi. Pikku hiljaa hevonen alkoi tulla avuille, joten pyysin ratsukkoa vaihtamaan suunnan ja ottamaan muutaman laukkaympyrän. Siitä syntyi kaaos. Revi kiisi eteenpäin kuin laukkahevonen, että Werry sai kunnolla pidättää vatsalihaksista ja rynsyset verissä. Kehotin ympyrällä yhä asettamaan sisälle ja ulos sekä pidättämään askelta rennomaksi istumalla itse rennosti kovassa laukassa. Revi alkoi hakeutua samalla muotoon ja hikeä muodostui reippaasti. Kun alku kaahailtu oltiin suoritettu ja suunta vaihdettu sekä sama harjoitus toistettu kerran, oli aika siirtyä tekemään avotaivutuksia.
Ihan aluksi käynnissä Werry teki joka kulmaan ympyrän, asetti ja taivutti hevosen hyvin. Siitä jatkoi avotaivutusta koko pitkän sivun halki. Werry sai varoa ettei asettanut Reviä liikaa. Samalla ratsastaja sai pidättää, että ori liikkuisi rauhallisemmin eteen. Aluksi ori puski eteenpäin, että avotaivutukset jäi huonolaatuisiksi. Toisella kertaa Revi tuli paljon paremmin, kun Werry huolehti asetuksesta ja tahdista kokoajan.
"Kun se liikkuu hyvin, avut hiljaa", Sanoin ja katselin kädet ristissä kaksikon menoa. Kun asiat alkoi sujua, oli aika ottaa harjoitusravi mukaan. Hevonen hakeutui hyvin muotoon ja liikkui luotiviivalla takaosaa käyttäen.
"Kehu sitä", Käskytin, koska miksi olla kehumatta hyvä liikkeistä ratsua. Välillä ori puski liikaa eteen, mutta Werry otti orin hyvin takaisin hallintaan. Pian oli loppuverryttelyn aika, jonka Werry sai suorittaa omatoimisesti kevyessä ravissa.
"Ratsasta eteen alas, anna enemmän ohjaa, kun myötää, pohjetta", Neuvoin. Hevonen alkoi liikkua hyvin suomenhevoseksi, kun vertyi niskasta, pyöristi selkää ja liikkui takaosaa käyttäen rauhallisessa temmossa. Molempiin suuntiin hölkätin, niin oli pian ottaa pitkät ohjat.
"Kävele paljon ja huomenna sitten sulkutaivutuksia", Virnistin ja jätin kaksikon rauhassa kävelemään.

Kouluvalmennus 15.9.2016, sulkutaivutuksia, valmentaja Sebastian

Tuttu ratsukko sähläsi itsensä Dragon Age Estaten yksityistallin ulkokentälle. Suomenhevosori ei voinut olla hirnumatta kaikille ohimeneville hevosille ja ihmisille. Pystyin kuvittelemaan Werryn turhautuneen olemuksen, mutta hymyilen nainen alkoi verrytellä mustaa oriaan. Nyt hevonen oli eilisen tehovalmennuksen jälkeen tyyni ja mukavempi ratsastaa alusta saakka oikeaan malliin. Ratsukko teki taas paljon siirtymisiä ja tahtimuutoksia, että Werry saisi orin huomion kunnolla itselleen. Tänään oli aikeena tehdä avotaivusten vastakohtana sulkutaivutuksia. Kuitenkin verryteltiin kaikissa askellajeissa. Laukassa ori suorastaan heräsi nykypäivään ja kaahailu alkoi. Etenkin puskanurkka oli pelottava, jossa ori muutaman kerran säpsähti, mutta Werry otti hevosen heti tuntumalle. Säätämisen loputtua hevosta alettiin työstää luotiviivalle ja ottamaan apuja nopeammin vastaan, etenkin hidastaessa. Hevonen lähti aina hyvin eteenpäin, mutta hidastukset jäivät puolitiehen. Werry sai raa'emmin pidättää istunnallaan ja valmistella siirtymisiä kauemmin, että ori tekemisi siirtymiset oikeissa kohdissa. Suunanvaihtui ja sama työnskentely jatkoi, mutta enemmän laukkaa. Werry sai pidättää, asettaa ja taivuttaa paremmin kulmissa sekä ympyrän kaarteissa.
"Kaatuu taas, ota ulkolapa haltuun ja pidätä, muista tahti", Muistuttelin ja neuvoin ratsukkoa aina parhaani mukaan. Kun hevonen alkoi rentoutua ja hakeutua luotiviivalle, oli aika aloittaa sulkutaivutukset.
"Muista, nyt asetat liikkeen suuntaan ja ylläpidä tahti yhtä hyvin kuin eilen avossa", Neuvoin ja aloitimme vasemmassa kierroksessa lävistäjällä. Suunta vaihtui joka kierroksella ellei toisin mainittu. Nyt oli tarkoitus saada ratsu liikkumaan niin, että etuosa on uralla ja takaosa uran sisäpuolella. Kuitenkin aloitimme sittenkin muutaman kerran suoraa uraa pitkin. Sulkutaivutus sujui hyvin alusta saakka, kun Werry huolehti, että hevonen ei kaadu sisälle ja pitää asetuksen suoraan.
"Sitten ravia ja lävistäjällä sama", Sanoin ja katselin heidän menoa. Nyt hevonen ei saanut tukea seinästä ja Werry joutui itse keskittymään hevosen kootussa pitämiseen. Asettu sisäohjalla rehellisesti hevosen ja ulkopohkeella piti hevosen eteenpäin pyrkivänä.
"Valuu taas, pidäte ja eteenpäin", Neuvoin ja Werry toteutti neuvoni. Revi kulki rehellisesti ja hyvin sulkutaivutuksessa. Samaa tehtävää tehtiin myös laukassa. Laukassa Revi asettui helposti liikaa vasemmalle, mutta Werrt pyrki pehmein avuin saamaan hevosen nenän oikealle, liikkeen suuntaan. Hevonen liikkui hyvin pehmeästi, mutta suomenhevostyylisesti laukassa sulkutaivutuksen. Vaihdettiin suunta ratsastamalla lävistä suoraan normaalisti tehden laukanvaihto. Vaihto oli ilmava ja onnistunut. Tehtiin muutaman sulkutaivutukset ravissa ja laukassa tähän suuntaan ennen kuin ratsukko alkoi loppuverrytellä kevyessä ravissa.
Werry asetteli ja taivutteli pääty- ja keskiympyröillä Reviä. Hevonen liikkui irtonaisesti ja eteenpäinpyrkivästi. Kun hevonen tuntui hyvältä, liikkui luotiviivalla ja käytti takaosaa, otti Werry siistin siirtymisen käyntiin ja antoi pitkät ohjat.
"Kiitos", nainen kiitti ja pitkän loppuverryttelyn jälkeen jätti Dragon Age Estaten miljööt taakseen, kun kotimatka pois Pöpilästä alkoi.

Päiväkirjamerkintä 20.08.2016, kirjoittaja omistaja

Ai hitsit kun tänään oli jännittävä päivä! Me lähdimme Revin, monen muun hepan ja hevosten henkilökohtaisten hoitajan kanssa kohti suomenhevosvarsojen arviointia tällaisena elokuisena lauantaiaamuna. Revin hoitaja oli onneksi saanut Revin suhteellisen äkkiä valmiiksi, joten pääsimme myös lähtemään aikaisemmin liikkeelle. Siinä ajomatkan aikana saimmekin kovasti jännittää porukalla, että saadaanko edes palkintoa tämän monsterin kanssa, kun sen käyttäytyminen ei suinkaan ollut mitään maan mahtavaa. Koetimme kuitenkin uskoa hyvään, sillä odotimme kyllä innolla saavamme palkinnon.
Päälle kahden tunnin ajomatkan jälkeen pääsimme paikan päälle, ja sitten alkoikin hevosten purkaus. Meitä ennemmin oli kaksi hortensialaista, ja sitten vasta Revi itse. Ensimmäisenä katsottiin rakenne ja sitten käytiin ratsastus- tai ajokoe - tämä siis koski vain 3- ja 4-vuotiaita. Revin ollessa 3-vuotias suoritimme ratsastuskokeen, joka meni kyllä aika mönkään. Epäilimme lopulta, että sieltä ei mitään palkintoa saataisi, mutta kun tulokset tulivat ja palkintoja jaettiin, Revi palkittiin SV-III palkinnolla! Olimme kyllä todella tyytyväisiä, siitä huolimatta, että ori oli hieman pelleillyt tilaisuudessa.

Valmennus 10.08.2016, kirjoittaja omistaja

Olemme Revin kanssa päässeet vasta vauhtiin valmennuksien käynnin kanssa, ja olemme oikein innokkaasti osallistuneet moniin valmennuksiin. Nainen nimeltä Josefina oli lähettänyt sähköpostia, ja kertonut olevansa innokas tulemaan valmentamaan muutamaa hevosta. Minullehan tämä totta kai onnistui, ja tänään olikin se päivä, milloin Josefina pääsi paikan päälle. Ennen minun ja Revin vuoroa, hän oli ehtinyt valmentaa minua ja kahta hevosta, mutta Josefina oli hämillään nähdessään tämän mustan, ja aika tulisen hevosen, kun hyppäsin selkään ja aloitin alkulämmittellä hevosta kaikessa rauhassa. Nainen kyllä huomasi orin omistamat taidot, kun pääsimme valmennuksen päätarkoitukseen, eli siirtymisiin. Suoriuduimme Revin kanssa oikein mainiosti niistä, varsinkin kun olin saanut orin verryteltyä kunnolla kuulolle. Siirtymiset eivät siis yksinkertaisesti tuottaneet mitään kunnon haastetta, joten valmentaja antoikin meille seuraavaksi tehtäväksi harjoitella koottuja askellajeja. Niistä ravin ratsastaminen oli hieman hankalaa, mutta keskimäärin olin kyllä tyytyväinen meidän menoon. Siirryimme loppuverryttelyyn viimeisen hyvän kootun laukan jälkeen, ja Revi sai kyllä runsaasti taputuksia hyvän treenin kunniaksi.

Virtuaalitalli / virtuaalihevonen | Ulkoasun suunnittelu ja toteutus @ Werry | © Hortensian Suomenhevoset | Hevoset ja ihmiset jotka esiintyy kuvissa, eivät liity mitenkään mainittuihin tietoihin | Hevosen kuvat © ransu.kuvat.fi / Suomen Hippos:Eero Perttune