KTK-III, SLA-I, ERJ-I, KRJ-I

Wiljardi, Wiljardi

Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, ori Rekisterinumero VH16-018-1329
Väri, säkäkorkeus Tummanrautias, 159cm Omistaja Werry (VRL-12945)
Syntymäaika, ikä 29.01.2009, 10v Tuoja Bino (VRL-03910)
Painotus Yleispainotus Koulutustaso He A, 110cm, Helppo

Historiaa: Torstaina 29. tammikuuta 2009 koitti Keski-Suomessa syntymätallilla pitkään odotettu onni. Tummanrautias varsa oli putkahtanut maailmaan aamuvarhain. Varsan emä Halina oli tehnyt hyvää työtä ja osannut heti äidinvaistoin pitää huolta uudesta jälkeläisestään. Kasvattaja oli tullut talliin ja huomannut että odotus oli ollut tarpeen ja siinä se ihananainen orivarsa seisoi. Niinpä hän pyysi eläinlääkärin tarkistamaan orin kunnon, ja hänen sanojensa mukaan varsa oli terve kuin pukki. Siitä se sitten lähtikin! Varsa nimettiin Wiljardiksi, joka muistutti hienoa isäoria. Käytöstapoja opetettiin ja koulutusiän tullessa Wiljardia alettiin kouluttamaan kolmeen eri lajiin. Kuitenkin ennen kuin nuorukainen oli täyttänyt neljä vuotta, joutui se myyntiin. Bino oli niin sanottuna myyntivälittäjänä, jonka kautta olikin tähän hienoon oriin tutustunut. Olin erittäin rakastunut tähän Wiljardi-oriin, joten eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen, joka oli puhdas, muutti tämä uusi tulokas meille. Meillä se sitten sai peruskoulutuksensa päätökseen ja pääsi sitten kilpailuradoille menestymään.

Wiljardi soveltuu hoitohevoseksi niin pienemmille kuin kokeneillekin. Luonteeltaan avoin ja utelias ori on mutkaton käsiteltävä, eikä sen kanssa yleensä joudu asioista neuvottelemaan. Fiksuksi hevoseksi opetellut Wiljardi käyttäytyy hoitajansa pyyntöjen mukaisesti, eli toisin sanoen jalat pysyvät maassa aina siihen asti kuin niiden on tarvetta nousta yksitellen. Se saattaa kuitenkin välillä leikkiä riimunnarun kanssa ja heitellä päätänsä ylös ja alas, mutta osaa kyllä rauhoittua käskystä. Harjaaminenhan onnistuu nopeasti ja helposti, eikä varustaminenkaan ole vaikeaa oikein millään asteella. Toki ori aika korkea hevonen joten ihan perheen pienimmät eivät ylety laittaa satulaa tai suitsia päähän, mutta yksinkertaisesti tämä on oikein helposti varustettava.
Taluttaessa Wiljardi reippailee taluttajansa vierellä aina hieman edempänä pitkien askeleiden takia, mutta tottelee narun päässä yhtä hyvin kuin normaalisti. Houkuttelevat ja mehukkaat ruuat saattavat saada orin harhailemaan sivulta toiselle, kokonaisuudessa kuitenkin hyväkäytöksinen. Muiden hevosten kanssa tulee toimeen, muille poikahevosille saattaa huudella mutta mitään kummempia kohtauksia tämä ei järjestä. Ulkoileminen onnistuu yksin tai porukassa.

Wiljardi toimii ratsuna kolmessa lajissa, joissa se myös näyttää osaamistaan oikein mahtavasti. Ori on reipas ja suhteellisen yksinkertainen ratsastaa sekä moottorista saattaa joskus löytyä turhan paljon tehoja. Kouluratsastus onnistuu tältä aina helppo a-tasolle asti, hitusen jopa sen yli. Vaikka oria ei saata näyttävän hirveästi kiinnostavan ympyröiden ja muiden erilaisten teiden ratsastaminen, pitää hevonen tästä lajista kovastikin. Aina alkulämmittelyiden aikana siltä löytyy aika paljon ylimääräistä energiaa ja Wiljardi tuntuu sinkoilevan ties minne. Kuitenkin kun ratsastaja osaa kerätä ajatukset kasaan ja alkaa kokoamaan orin aivoja yhdeksi kappaleeksi, vauhti yleensä hieman hidastuu ja keskittyneisyys tulee esille. Tällöin Wiljardi asettuu hienoon muotoon ja kuuntelee kuuliaisesti ratsastajansa ohjeita. Liikkeiden puolesta kehtaa myös lähteä koulua kisaamaa - orilla on laadukkaat liikkeet ja erityisesti laukka kerää kiitosta.

Ori kelpaa myös estehevoseksi vallan mainiosti! Vauhtia löytyy ja matkaa voittavat askeleet ovat Wiljardin yksiä hyviä ominaisuuksia - lisäksi siis myös kuuliaisuus ja suuri yhteistyöhaluisuus. Hevonen ei vaadi mitään huippuratsastajaa selkäänsä jotta jotakin jaloissa tapahtuu, mutta hyvä, taitava ja aivot omistava ratsastaja kun vain saa orin kanssa taikoa hienoja suorituksia eteensä. Jotta Wiljardin ja ratsastajan välinen yhteistyö sujuu esteillä, on huomioitava se, ettei vauhti saa karata käsistä ja selässä kykkijän on hyvä olla koko ajan valppaana hevosen kanssa kaikesta. Wiljardi itsessään osaa hypätä hienossa kaaressa esteitä aina 110senttimetrin korkeudelle. Hyppytyyli on kokonaisuudessaan kuin silmiä armahtavaa eikä pudotuksia usein tule - ellei toki itse ohjaaja tee jotain kummia.
Kenttäratsastus on orin mieleen ja mielellään sitä treenaa ja kisaakin. Näissä kilpailuissa Wiljardi pääsee näyttämään sen huikeita taitoja kahdessa lempilajissa sekä lisäksi maastoesteillä. Maastovarmaksi koulutettu Wiljardi taitaa myös kiinteämmät esteet metsikössä tai pelolla ilman turhia pelkoja siitä, mitä seuraavaksi on vastassa. Vaikka ratsastaja saattaisi olla hieman jännittynyt tai pelokas, ori sen kuin vain menee ja menee pyrkien suorittamaan radan nopeaan tahtiin. Tämä hevonen on oikein mielenkiintoinen hevonen, sekä sata varmasti kelpo kisakaveri.

Kuten juuri mainittu, Wiljardi on mahtava valinta kilpailuihin kuin kilpailuihin. Matkalla kisoihin ori on aika tyynen oloinen, vaikka välillä se tuntuu olevankin hieman pärinöissään siitä, että pian jälleen pääsisi hankkimaan täydennystä palkintohyllylle. Ori menee kärryyn tai mihin tahansa kuljetusvälineeseen lähestulkoon ongelmitta, ja osaa myös käyttäytyä siellä kopissa asiallisesti. Vielä asiallisemmin käyttäytyy, jos mukana on sattumoisin matkatoveri ja tai heinäverkko täynnä heinää. Selviytyy kyllä myös ilman näitäkin paikan päälle. Wiljardia itsessään ei uudet ihmiset, esteet tai turvatkaan vaikuta kilpaillessa, pikemmin vain nauttii näyttää sen taitojansa kaikille. Suoriutuu omasta radasta tai kouluohjelmasta yhtä hienosti kuin kotosalla tai jopa muilla paikoilla.

 
i. Wiljami evm

159cm, trt

ii. Aron Vilpas evm

158cm, rt

iii. Aramias evm 153cm, prt iiii. Armeijan mies evm
iiie. Aadia evm
iie. Murun Pinja evm 150cm, prt iiei. Murun Tottia evm
iiee. Pinjatta evm
ie. Dagerö Hillevi evm

159cm, trt

iei. Holmeri evm 159cm, prt ieii. Holmes evm
ieie. Meeria evm
iee. Eliisa evm 158cm, trt ieei. Saalissa evm
ieee. Eliissia evm
e. Halina evm

155cm, rt

ei. Havun Ilmari evm

159cm, trt

eii. K.J. Santeri evm 153cm, trt eiii. Santeris evm
eiie. K.J. Teerias evm
eie. Lumituuli evm 159cm, prt eiei. Tuulivirta evm
eiee. Lumineito evm
ee. Nuokko evm

157cm, rt

eei. Lennon-Vinski evm 158cm, trt eeii. Vinskile evm
eeie. Lennon-Piras evm
eee. Kjellbyn Krumeluuri evm 159cm, prt eeei. Krumelari evm
eeee. Kjellbyn Hoo evm

i. Wiljami on vielä elossa oleva suomenhevosori, väriltään tummanrautias ja säkäkorkeudeltaan 159senttimetriä. Ori oli nuorena kuten myös nyt suhteellisen hyvätapainen hevonen ja taitoja löytyi huikeasti. Wiljami on asunut ja asuu edelleen syntymäkodissaan, missä se sai myös koulutuksensa. Hevosen kasvattaja oli todella innoissaan syntymästä, sillä hän tiesi että tälle periytyisi hienot taidot ja tulevaisuudessa tultaisiin pärjäämään. Kutakuinkin hän oli oikeassa - kilpailuissa pärjättiin, eikä rakenne ollut myöskään mikään huono. Orin kanssa päästiin kilpailemaan SM-tasolla muutaman kerran, jossa sijoituttiin kaksi kertaa pronssimitalille. Tämän edetessä hienosti urallaan ja saatuansa hienoja arvonimiä, Wiljami pääsi jalostusoriksi ja sai kuusi hienoa jälkeläistä, jotka ovat kaikki hyväkuntoisia suomenhevosia. Nykyään hevonen viettää eläkepäiviä kotitallillaan ja kisaa satunnaisesti aluetasolla. Wiljami on aina tosiaan ollut hyväkäytöksinen ja yhteistyöhaluinen, mikä on aina ollut kilpailuradoilla mahtava plussa.

ii. Aron Vilpas oli säkäkorkeudeltaan 158 senttimetrinen, rautias suomenhevosori, jolta ei puuttunut elämän- tai menestymisenhalu. Vilpaksen syntyessä Itä-Suomessa suomenhevoskasvatustilalle, sille oli ehditty jo suunnitella pieni osa sen tulevaisuutta. Ori oli saanut vanhemmiltaan hienot taidot kenttä-, koulu-, valjakko- ja estekilpailukentille, jotka tulivatkin hyvin esille jokaisessa kilpailussa. Kun kapasiteettiä ei puuttunut melkein lainkaan, Vilpas menestyi erittäin hyvin kaikissa neljässä lajissa aina mestaruustasoille saakka. Orin ulkonäkökään ei pettänyt - näyttelyiden avulla onnistuttiin ansaitsemaan arvonimiä ja kantakirjauskin oli mahdollinen. Kaiken tämän taitojen takaa löytyi hyväkäytöksinen suomenhevosori, vaikkakin hieman tulinen sellainen. Tulisuudella kuvailtiin sen innostusta ja vauhtia, joka meinannut ikinä lopahtaa. Tallikäytöstavat löytyivät ja ylipäätänsä mitkä tahansa tavat, vaikka toki omatahto oli myös voimakas. Vilpas pääsi eläkepäiville hienon uransa jälkeen seitsemäksi vuodeksi, kunnes menehtyi noin 23-vuotiaana vanhuuteen.

ie. Dagerö Hillevi oli vieroitusiän jälkeen muuttanut yksityisomistukseen omistajalle, joka tarjosi tammalle hienon elämän. Hilla oli korkeudeltaan 159 senttimetriä ja väritykseltään hevonen oli tummanrautias. Tamma oli innokas ja kohtuun energinen, mutta hyväkäytöksinen luonnekaan ei puuttunut. Omistaja joskus saattoi nauraa, kun jotkut tuntemattomat päättelivät tamman olevan kuumapää nähdessään hevosen kilpailuradalla. Hilla oli lisäksi aika kilpailuviettinen, joten kilpaili mielellään este-, koulu- ja kenttäkilpailuissa taidokkaasti. Kilpailuissa kyllä pärjättiin paremmin kuin hyvin, koska tamma oli koulutettu onnistuneesti eikä sukukaan ollut pahempi. Elämän aikana hevosen kanssa saavutettiin hienoja palkintoja erilaisista tapahtumista ja kilpailuista - kaiken lisäksi myös laatuarvosteluista ja näyttelyistä hamstrattiin muutamia hienoja palkintoja. Hilla oli lähtöisin Itä-Suomesta eräältä suomenhevosjalostamolta, mutta tosiaan muuttanut nuorena Etelä-Pohjanmaalle. Mitkään hevoset eivät elä ikuisesti - Hillan matka päättyi 21-vuotiaana laitumella eläkepäivänä.

e. Halina on 155senttinen, rautias suomenhevostamma, joka kilpaili nuorempana aktiivisesti neljässä lajissa. Nämä neljä lajia olivat este-, koulu- ja kenttäratsastus sekä valjakkoajo. Tamma oli oikein osaava ja taidokas kilpailuratsu nuorempana, ja niissä myös pärjättiin varmasti. Vaikka koulutus olikin aloitettu hieman myöhään myynti ongelmien takia, tammasta saatiin yllättävän huikea hevonen kisaradoille. Halina oli vieroitusiän jälkeen laitettu myyntiin, mutta sen hieman haastavan, ei vaikean, luonteen takia löytänyt kotia. Kuitenkin hieman päälle neljävuotiaana nykyinen omistaja päätti ostaa hevosen, ja siitä päivästä lähtien tämän ura onkin lähtenyt raketilla ylöspäin. Tamma keräsi palkintohyllylle hienosti paljon ylpeyden aiheita, lisäksi hienon uran takia jälkeläisiä haluttiin tästä hevosesta kolme. Halinan luonne ei ole koskaan ollut kultaharkon kaltainen, varsinkaan hoitaessa. Kuitenkin sen nykyinen omistaja on aina pitänyt sen hieman ärsyttävästä luonteesta. Nykyään tamma nauttii eläkepäivistä heinää syöden.

ei. Havun Ilmari, säkäkorkeudeltaan 159 senttimetrinen tummanrautias suomenhevosori, jolta sen omankaltainen luonne ei jäänyt näkemättä paljon keneltäkään. Ilmari syntyi Keski-Suomessa kasvattajansa kotitallille. Kasvattaja oli valinnut orin vanhemmiksi hyvät kilpailu-uransa saavuttaneet suomenhevoset, joten hän uskoi hevosesta tulevan hieno kilpailukaveri - ja näin kävikin. Koulutus saatiin päätökseen onnistuneesti ja sen jälkeen sillä lähdettiin aktiivisesti kilpailemaan. Saavutuksia kertyi runsaasti kilpailu-uransa aikana kolmesta lajista; este-, koulu- ja kenttäratsastuksesta. Vaikkei Ilmari ollut mikään kaikkein komein hevonen, pääsi sen juuri kolmannelle palkinnolle kantakirjauksessa. Ilmarin luonne oli jokseenkin monimutkainen - välillä se oli erittäin kuuliainen, välillä taas lähdettiin vetämään ratsastajaansa ympäriinsä eikä apuja kuunneltu. Luonteesta huolimatta ori oli aika suosittu jalostuspuolella, joten jälkeläisiä tuli huimat kuusi. Ilmari pääsi ikiuneen 22-vuotiaana vanhuuden oireiden takia.

ee. Nuokko oli luonteeltaan aika perus suomenhevonen - yhteistyöhaluinen, pyrkivä, nöyrä ja tosissaan yrittävä. Mukana oli totta kai pieni ripaus tammamaisuutta sekä herkkyyttä. Tamma oli loistanut kilpailuradoilla kahdessa lajissa, este- ja kouluratsastuksessa. Välillä kenttäratsastus kilpailuissa käytiin myös, mutta hevosen kanssa pääosin keskityttiin kahteen päälajiin. Kyseisissä lajeissa Nuokko pärjäsi omistajansa kanssa todella hyvin, joka meinasi sitä, että palkintohyllyä sai laajentaa aika tiheään tahtiin. Tamma oli syntynyt suomenhevossiittolassa keväisenä aamuna Etelä-Suomessa. Vieroitusiän tullessa vastaan, kasvattajilla oli tiukka päätös nuorukaisen myynnistä, mutta rahapulan takia hevonen pääsi jatkamaan lupaavaa elämäänsä Pohjois-Suomeen yksityisomistajalle muutaman muun hevosen kanssa. Aika pian aktiivisen kilpailu-uran jälkeen se siirrettiin siitoskäyttöön saaden kolme jälkeläistä. Nuokko oli säkäkorkeudeltaan 157 senttimetriä ja väriltään se oli rautias, jonka elämän valo sammui 20-vuotiaana hienon uran jälkeen.

Jälkeläiset

Wiljardi on jalostuskäytössä. Astutuksista voi tiedustella mailin kautta

KRJ-kilpailut (52 sijoitusta, joista 10 voittoja | 1 KRJ-CUP)

KERJ-kilpailut (41 sijoitusta, joista 5 voittoja)

  • 19.06.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/30
  • 02.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/30
  • 25.06.2016 - Kutsu - Helppo B – 3/40
  • 05.07.2016 - Kutsu - Helppo B – 2/40
  • 14.05.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 24.06.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 25.06.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 26.06.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/40
  • 02.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 6/40
  • 04.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 08.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/40
  • 11.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 13.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/40
  • 10.07.2016 - Kutsu - Helppo B – 5/30
  • 12.07.2016 - Kutsu - Helppo B – 5/30
  • 11.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 14.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 18.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 20.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 28.06.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/30
  • 03.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/30
  • 04.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/30
  • 05.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/30
  • 06.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/30
  • 25.06.2016 - Kutsu - Helppo B – 6/45
  • 12.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/30
  • 14.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/30
  • 19.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/30
  • 11.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/30
  • 15.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/30
  • 20.07.2016 - Kutsu - Helppo A 2/30
  • 01.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/30
  • 04.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/30
  • 05.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/30
  • 03.07.2016 - Kutsu - Helppo B – 3/30
  • 04.07.2016 - Kutsu - Helppo B – 3/30
  • 03.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 05.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 08.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 1/40
  • 11.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 17.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 18.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 20.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 19.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 21.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 21.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 29.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/40
  • 21.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 5/40
  • 23.08.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/40
  • 11.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 2/40
  • 14.07.2016 - Kutsu - Helppo A – 4/40
  • 28.02.2017 - Kutsu - Helppo A – 4/209 – KRJ-CUP
  • 18.06.2016 - Kutsu - Helppo – 6/40
  • 07.07.2016 - Kutsu - Helppo – 3/30
  • 06.07.2016 - Kutsu - Helppo – 5/30
  • 28.06.2016 - Kutsu - Helppo – 3/40
  • 04.08.2016 - Kutsu - Helppo – 2/40
  • 20.08.2016 - Kutsu - Helppo – 3/30
  • 16.07.2016 - Kutsu - Helppo – 5/30
  • 18.07.2016 - Kutsu - Helppo – 5/30
  • 26.07.2016 - Kutsu - Helppo – 5/30
  • 27.07.2016 - Kutsu - Helppo – 3/30
  • 02.08.2016 - Kutsu - Helppo – 4/30
  • 07.08.2016 - Kutsu - Helppo – 1/30
  • 23.07.2016 - Kutsu - Helppo – 4/40
  • 24.07.2016 - Kutsu - Helppo – 5/40
  • 22.07.2016 - Kutsu - Helppo – 2/40
  • 28.07.2016 - Kutsu - Helppo – 6/40
  • 02.08.2016 - Kutsu - Helppo – 6/40
  • 02.08.2016 - Kutsu - Helppo – 4/30
  • 07.08.2016 - Kutsu - Helppo – 1/30
  • 06.08.2016 - Kutsu - Helppo – 5/30
  • 13.08.2016 - Kutsu - Tutustumisluokka – 2/22
  • 14.08.2016 - Kutsu - Tutustumisluokka – 1/22
  • 16.08.2016 - Kutsu - Tutustumisluokka – 2/22
  • 18.08.2016 - Kutsu - Tutustumisluokka – 4/22
  • 20.08.2016 - Kutsu - Tutustumisluokka – 1/22
  • 03.09.2016 - Kutsu - Helppo – 2/30
  • 06.09.2016 - Kutsu - Helppo – 4/30
  • 23.08.2016 - Kutsu - Helppo – 7/50
  • 08.08.2016 - Kutsu - Helppo – 3/35
  • 09.08.2016 - Kutsu - Helppo – 4/35
  • 23.08.2016 - Kutsu - Helppo – 5/28
  • 27.08.2016 - Kutsu - Helppo – 4/28
  • 12.09.2016 - Kutsu - Helppo – 5/27
  • 17.09.2016 - Kutsu - Helppo – 4/27
  • 23.09.2016 - Kutsu - Helppo – 2/30
  • 26.09.2016 - Kutsu - Helppo – 4/30
  • 27.09.2016 - Kutsu - Helppo – 4/30
  • 13.09.2016 - Kutsu - Helppo – 2/38
  • 07.09.2016 - Kutsu - Tutus.lk – 4/40
  • 08.09.2016 - Kutsu - Tutus.lk – 1/40
  • 10.09.2016 - Kutsu - Tutus.lk – 4/40

ERJ-kilpailut (46 sijoitusta, joista 6 voittoja)

VSR-Cupit & Näyttelymenestys

  • 31.05.2016 - Kutsu - 110cm – 18/215 ERJ CUP
  • 23.07.2016 - Kutsu - 100cm – 6/40
  • 27.07.2016 - Kutsu - 110cm – 3/40
  • 12.07.2016 - Kutsu - 110cm – 5/30
  • 20.07.2016 - Kutsu - 110cm – 5/30
  • 08.07.2016 - Kutsu - 110cm – 3/30
  • 09.07.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 16.06.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 01.07.2016 - Kutsu - 110cm – 1/30
  • 06.07.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 23.06.2016 - Kutsu - 100cm – 2/40
  • 23.06.2016 - Kutsu - 100cm – 2/40
  • 25.06.2016 - Kutsu - 100cm – 1/40
  • 28.06.2016 - Kutsu - 100cm – 4/40
  • 22.06.2016 - Kutsu - 110cm – 6/40
  • 23.06.2016 - Kutsu - 100cm – 4/40
  • 12.07.2016 - Kutsu - 100cm – 3/30
  • 15.07.2016 - Kutsu - 100cm – 4/30
  • 16.07.2016 - Kutsu - 110cm – 5/30
  • 01.07.2016 - Kutsu - 100cm – 4/40
  • 05.07.2016 - Kutsu - 100cm – 2/40
  • 05.07.2016 - Kutsu - 100cm – 6/40
  • 08.07.2016 - Kutsu - 100cm – 3/40
  • 13.08.2016 - Kutsu - 100cm – 5/40
  • 01.07.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 02.07.2016 - Kutsu - 110cm – 5/30
  • 08.07.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 09.07.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 08.07.2016 - Kutsu - 110cm – 3/30
  • 09.07.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 16.07.2016 - Kutsu - 110cm – 4/30
  • 12.07.2016 - Kutsu - 100cm – 1/40
  • 18.07.2016 - Kutsu - 100cm – 3/40
  • 20.07.2016 - Kutsu - 100cm – 3/40
  • 23.07.2016 - Kutsu - 100cm – 1/40
  • 30.07.2016 - Kutsu - 100cm – 2/40
  • 21.07.2016 - Kutsu - 110cm – 1/30
  • 10.08.2016 - Kutsu - 110cm – 1/40
  • 13.08.2016 - Kutsu - 100cm – 4/40
  • 17.08.2016 - Kutsu - 100cm – 3/40
  • 20.08.2016 - Kutsu - 100cm – 3/40
  • 29.07.2016 - Kutsu - 100cm – 4/40
  • 22.07.2016 - Kutsu - 100cm – 5/40
  • 26.07.2016 - Kutsu - 100cm – 4/40
  • 29.07.2016 - Kutsu - 100cm – 2/40
  • 30.07.2016 - Kutsu - 100cm – 2/40
  • 30.06.2016 - Kutsu - Helppo A – 3/160 - VSR-Cup
  • 30.11.2016 - Kutsu - Helppo – 1/61 - VSR-CUP
  • 31.01.2017 - Kutsu - Helppo – 2/70 - VSR-CUP
  • 31.03.2017 - Kutsu - Helppo – 3/45 – VSR-CUP

 

22.08.2016 - VSN - Kuuralehto - RCH (tuom. dookie)
07.01.2017 - VSN - Hortensia - RCH (tuom. Spookiness)
04.07.2017 - VSN - Hortensia - SW2 (tuom. dookie)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päiväkirjamerkintä 19.05.2017, kirjoittaja omistaja

Ihana hellepäivä iski tällaisena toukokuisena päivänä, joten päätin viettää aikaa tallilla paljon pidempään ja muutenkin vain hoitaa perushommia hevosten hyväksi. Mennessäni hakemaan Wiljardia hoiviini laitumelta, näin +22 celsiusasteessa suurin osa hevosista, ori mukaan luettuna, seisoivat varjossa syöden tuoretta ruohoa ja rentoutuivat. Nappasin Wiljardin mukaan ja suuntasin tallia kohti. En kuitenkaan mennyt talliin sisään, vaan menin oven lähettyvillä olevan pienen pesualueen ja hoitopuun luokse. Sidoin riimunnarun vetosolmuun ohueen tukkiin ja hain hoitotarvikkeet tallista. Harjasin eri harjoilla orin eri osia ja kaavin kaiken sonnan kavioista kaviokoukulla pois huolellisesti. Kun vielä häntä ja harjakin olivat suoristuneet viimeisistäkin takuista, otin esille vesiletkun. Jätin hevosshampoon hyllyyn tällä kertaa, mutta perus pesuhetki oli varmasti hyvästä tällaisena helteenä! Wiljardi koetti napata vesiletkusta tulevaa vettä tyhmin suuliikkein ja huulet lepattivat ylös ja alas. Nauroin orin hassuttelulle ja totta kai videota oli otettava tästä hupsusta hevosesta. Hikiviilan avuin vedin ylimääräisen veden pois turkista ja loppujen lopuksi pistin hoitoainetta harjaan ja häntään. Nyt kun Wiljardi oli putipuhdas ja viilentynyt pesun avulla, lähdin taluttamaan hevosta takaisin kavereiden luokse. Kun vedin riimun renkaasta riimunnarun lukon irti, oripoika pongahti täyteen vauhtiin ja revitteli hauskuus mielessään. Jäin vähäksi aikaa tarkkailemaan hevosia laitumella ja mietin, että mitä tekisin sitten seuraavaksi.

Valmennus 15.05.2017, kirjoittaja omistaja

Tämän vuoden toukokuussa on sää vaihdellut todella ikävästi kylmästä lämpimään melkein viikoittain, mutta tänä päivänä oli vuorossa maastoestevalmennus meillä, kerran kun hyvä sää oli sopivasti iskenyt täksi päiväksi. Meille oli tulossa Keski-Suomesta eräs aika tuttu tallin omistaja Mirja, jonka olin oppinut tuntemaan pitkähkön kilpailu-urani aikana eri kilpailuista ja valmennuksista. Naisen tuloon oli enää jäljellä sen pari kymmentä minuuttia, joten hain Wiljardin sisälle laitumen ruohopuskan ääreltä syömästä ja harjasin sen kaikessa rauhassa. Samalla tuli varustettua ori maastoa varten. Sopivasti Mirja saapui ja pääsimme lähtemään saman tien meidän pellolle, jossa sitten lämmittelin Wiljardin lihakset lämpimäksi. Päivän aiheena oli tarkoitus harjoittaa vesiestettä jonka perään tulisi heti tukki, josta olisi pieni ylämäki ruohikolle. Sitä me sitten harjoittelimme Wiljardin kanssa hymysuin, eikä Mirjalta irronnut paljon enempää kommentointia kuin vain kehuja. Lähdimme siitä sitten viimeiselle esteelle, josta olisi puoli metrin pudotus ja sitten heti kahden metrin päästä olisi tukki. Ori kieltäytyi ensiksi ensimmäiselle esteelle, ja tämänkin olin aiheuttanut itse hieman epäselvillä avuilla. Yritin uudelleen heti tämän jälkeen, eikä sitten mitään sen kummempaa ongelmaa enää ollut. Mirja oli erittäin tyytyväinen meidän yhteistyöstä tänään ja kertoi mielellään tulevansa uudelleen valmentamaan minua ja mahdollisesti jotain muuta hevosta. Nainen vielä sanoi, että olisi innokas pitämään ohjatun loppuverryttelyn meille meidän kentällämme. Ratsastin hänen rinnalla takaisin tallille ja hoidimme loppuverryttelyt Mirjan ohjaamalla tavalla. Hyviin tunnelmiin olikin erittäin ihana lopettaa.

Valmennus 03.05.2017, kirjoittaja omistaja

Olin aamupäivällä valmistellut Wiljardin lähtökuntoon ja olimme kutakuinkin matkalla 20km päähän estevalmennukseen. Valmentajanamme toimi tallin omistaja sekä kokenut esteratsastaja Joanna, joka otti meidät vastaan hymysuin. Ori toimi asiallisesti paikan päällä ja oli oikeastaan hyvin innostunut siitä, että pääsisi taas ”pitkästä” aikaa valmennukseen kanssani. Heitin satulan selkään, martingaalit kaulalle, suitset naamaan sekä suojat pojan jalkoihin - näinpä olin valmis lähtemään kentälle. Auringon paahtaessa niskaani, ratsastin nöyrästi alkulämmittelyitä samalla kun Joanna pystytti meille rataa. Lämmittelyiden aikana olimme työstäneet ravia ja laukkaa kavalettien sekä maksimissaan 50 senttimetrisien esteiden yhteydessä. Kun verryttelyt saatiin alta pois, lähdimme saman tien hyppäämään Joannan tekemää rataa tämän ohjeiden mukaisesti. Korkeus oli alkujansa matalampi, mutta nousi hiljalleen sinne 110 senttimetrin korkeuteen. Rata koostui kolmesta okserista, yhdestä kahden pystyesteen sarjasta ja lisäksi kolmesta esteestä. Mitään vakavia ongelmia ei ilmennyt minun tai edes valmentajan mielestä Wiljardin ollessa jo aika kokenut esteratsu. Radassa kun oli muutama aika nopea käännös esteelle, niin sattui meillä juuri niillä esteillä kaksi kertaa siinä tipahtaa puomi, mutta olin siitä huolimatta erittäin tyytyväinen päivän valmennuksesta!

Päiväkirjamerkintä 19.01.2017, kirjoittaja omistaja

Eräs talliavustaja sekä ratsuttaja ottivat puheenaiheeksi Hortensian hevosten tulevaisuudet, joka saikin minut tuumaamaan mikä oli Wiljardin ostotarkoitus meille. Eihän toki siinä kovin kauan mennyt kun jo osasin vastata tähän kysymykseen - olihan minulla ties mitä vielä hihassa tätä oria varten! Kyllä, olihan ori ”jo” kymmenen vuotta vanha, mutta tiesin että siitä löytyisi vielä virtaa sen lopulliseen päämäärään. Kantakirjaus oli jo käyty, enää jäljellä oli aika iso kasa laatuarvosteluita. Päätarkoituksena oli käydä lajilaatuarvostelut, eli koulu-, este- ja kenttäjaosten arvostelut läpi tähdäten edes kakkospalkintoon. Sitten ennemmin tai myöhemmin ehdottomasti SLA -arvostelu sekä ehdottomasti YLA -laatuarvostelu. Mikäli saisimme vielä muutaman RCH-palkinnon VSN:n näyttelyistä, voisimme käydä mahdollisesti vielä hakemassa näyttelyarvonimen tälle. Näillä näkymillä olisin erittäin innokas käymään hakemassa VSR:n jalostusarvostelusta jonkinlainen arvonimi koristamaan oria. Siinä olikin aika iso syy sille, minkä takia Wiljardi oli lähtenyt meille Hortensiaan. Nyt vain oli tarkoituksena saada kaikki suunnitelmat toteutettua.

Päiväkirjamerkintä 18.01.2017, kirjoittaja omistaja

Valokuvaus - mitä tämä sana tarkoitti minulle? Se tarkoitti ja edelleen tarkoittaa minulle hauskaa aikaa ja kommelluksia. Minähän en siis ollut mikään ammattivalokuvaaja ole (ties kuinka moni pölkkypää sitä on minulta päätynyt kysymään), mutta tallin sivuja ja muistokuvakirjoja varten olin innostunut aikojen alussa napsimaan niin sanottuja taideteoksia hevosista. Kun vielä täällä Hortensiassa piisasi lunta (lue: vielä), innostuin ottamaan muotokuvia meidän ihanasta Wiljardi -veijarista. Pitkän puunaus hetken jälkeen sain mukaani palelemaan ulos erään talliavustajan pitämään tylsistyneen näköistä ori poikaa. Sain raahata kaksikkoa tunnin ympäri tallialuetta keksimieni kuvauspaikkojen mukaan, mutta minkäs sille mahtoi kun mielenkiinnonkohde oli kuvaaminen. Kaiken tämän vaivannäön mukaan sain monta heilahtanutta kuvaa, loput Wiljardin ilmeilykuvia ja niin ikään tilannekuvia. Ori virnisteli minulle iloisesti kun selasin karsinan edustalla kaikkea niitä kuvia ja selvästikin totesin, että nyt olisi aika varmaan lähteä valokuvauskurssille…

Valmennus 15.01.2017, kirjoittaja omistaja

Vuoden 2017 ensimmäinen valmennus starttasi tänään täällä Etelä-Pohjamaan kupeessa erään tuttuni Esa Jorvisen tallilla aamupäivän aikoihin. Valmennus oli yksityisestevalmennus, mutta en tiennyt mikä oli harjoituksen aihe muuta kuin vain esteratsastus lajina. Lähdimme Wiljardin kanssa liikkeelle ajoissa, jotta olisimme ajallaan paikan päällä. Meitä vastassa olikin jo hieman vanhemman näköinen mies, joka saattoi meidät maneesiin aloittelemaan oma-aloitteisia alkuverryttelyitä ennen virallista treeniä. Ori tuntui olevan hieman omissa maailmoissa, mutta lämmittelyiden aikana sain hevosen takaisin maan päälle ja töihin. Wiljardin ja minun ollessa valmiita tulevaan, saimme ohjeeksi harjoitella seitsemänesteisen, mutta vaikeahkon radan hyppäämistä. Korkeus ei ollut meille mikään huikea alkuun, mutta vähitellen korkeuden kanssa oli pieniä haasteita. Tiet esteille olivat aika jyrkkiä, mutta uskoin, että selviytyisimme jokaisesta kierroksesta. Kuitenkin yksi tietty kierros jäi muistiini valmennuksen jälkeen, ja se oli se kerta, kun Wiljardi päätti hieman kompuroida juuri ennen metrin korkeaa okseri-estettä ja minä sain maistaa hiekan ällöttävää makua lentäessäni satulasta alas, orin oikeanpuolimaisen lapan vierestä esteen jälkeen. Todellisena hevosnaisena nousin muutaman syvän hengityksen jälkeen pystyyn putsaamaan housujani ja takkiani. Wiljardi näytti minulle koiranpentu-ilmettä ja veikeää ilmettä, kun vilkaisin ennen takaisin selkään kipuamista orin naamaa. Etenimme aika vielä 10 senttimetriä korkeammalle lähes kaikkien esteiden kanssa, jonka jälkeen esteiden korkeudet sijoittuivat 90-110 senttimetrin välille. Minun, tai meidän onneksemme pääsimme ehjin nahoin valmennuksesta läpi ja saimme kaiken lisäksi Esalta rakentavaa ja kivaa palautetta. Kotimatkan aikana kyllä hymyilytti, sitä en voi kiistää!

Päiväkirjamerkintä 03.01.2017, kirjoittaja omistaja

Näin tammikuisen, kylmän aamun alkajaiseksi päätin ottaa Wiljardi-orin alleni ja lähteä maneesiin vääntämään muutamia laukkaharjoituksia. Ori oli vielä hieman unenpöpperöisillä fiiliksillä, mutta uskoin alkuverryttelyiden auttavan asiaan, kunhan vain saataisiin harjaaminen ja varustaminen alta pois. Ne hoidettiin kuitenkin ripeään tahtiin kuten yleensä ja pääsimmekin aloittamaan alkulämmittelyt maneesissa. Aloittelin alkuun vain peruskäynti- ja ravikierroksin, jonka jälkeen siirryin laukkaverryttelyihin. Kun olin saanut koko hevosen lämpimäksi, lähdimme työstämään ahkerasti laukanvaihtoja käynnin kautta. Ori itsessään tuntui osaavan nämä hommat aika luontevasti, mutta osasi silti keskittyä sinkoilematta omiin ajatuksiin. Viimeisenä laukka-aiheisena treeninä oli vastalaukanharjoitus molempiin suuntiin. Tämän harjoituksen kanssa ei niinkään tullut ongelmia, vaan sujui aika pitkälti juuri tahtomaani tapaan. Kun minusta tuntui, että Wiljardi oli saanut tämän päivän treenin nappiin, lähdimme lopettelemaan loppuverryttelyiden kera.

Päiväkirjamerkintä 19.10.2016, kirjoittaja Kira

Olin tänään auttamassa Werryä Hortensiassa hänen hevostensa liikutuksessa. Minulle oli annettu kolme ratsastettavaa ja ratsastin ensiksi upean suomenhevosorin Wiljardin. Hain Wiljardin tarhasta ja aloin saman tien harjaamaan sitä. Kun olin saanut orin harattua ja sen paksut jouhet selvitettyä, varustin sen vielä. Pian lähdimmekin jo maneesiin jossa kipusin herran selkään. Käynnissä tein orin kanssa avotaivutuksia ja pohkeenväistöä ja Wiljardi teki molempia oikein hyvin. Ravissa menin ensiksi hetken kevyttä ravia ja sitten tein harjoitusravissa avotaivutusta ja voltteja. Laukassa tein vastalaukkaa ja ympyröitä. Wiljardi meni hyvin kaikissa askellajeissa, joten kovin kauaa en ratsastanut. Loppuverkkasin herran vielä ravissa ja käynnissä ennen kuin vein sen takaisin talliin.

Valmennus 05.09.2016, kirjoittaja omistaja

Olin sopinut erään valmentajan nimeltään Kirsi, kanssa estevalmennuksen täällä meillä Hortensiassa. Minun odotellessa hänen saapumistaan, harjasin ja varustin Wiljardin ratsastuskuntoon. Näin aamupäivästä ori oli kieltämättä aika energinen, mutta uskoin sen hieman laantuvan kunhan vain päästäisiin maneesiin. Harmillisesti kentälle emme enää päässeet, kun sen pohja oli sateen ja kylmän jäljiltä päättänyt ”irtisanoa” itsensä, toisin sanoen pohja oli mennyt aika huonoon kuntoon. Siitä huolimatta lähdimme maneesiin valmentajan saapuessa, ja me lähdimmekin Wiljardin kanssa saman tien suorittamaan alkulämmittelyitä. Meidän verryttelyn aikana Kirsi kokosi meille rataa, jonka korkeus ei ollut todellakaan meille mikään huima. Kuitenkin hiljalleen kun pääsimme vauhtiin lämmittelyiden jälkeen, esteiden korkeus nousi nousemistaan. Vaikka suhteellisen korkeiden esteiden ylitys vaatikin aina hieman enemmän, me orin kanssa teimme sujuvaa yhteistyötä koko valmennuksen ajan. Olimme saaneet Kirsiltä enimmäkseen positiivista palautetta valkan aikana, etenkin loppuverryttelyiden aikana saimme naiselta paljon kehuja. Olin kyllä supertyytyväinen päivän liikutuksesta, joten päätin palkita orin puolella porkkanalla.

Virtuaalitalli / virtuaalihevonen | Ulkoasun suunnittelu ja toteutus @ Werry | © Hortensian Suomenhevoset | Hevoset ja ihmiset jotka esiintyy kuvissa, eivät liity mitenkään mainittuihin tietoihin | Hevosen kuvat © Ransu.kuvat.fi / Suomen Hippos:Emilia Fager